Lehtinainen Minna Canth

tekijä: Juha Matti Nikolai Teppo Viimeisin muutos sunnuntai 20. tammikuuta 2013, 13.23
Ensimmäinen suomenkielinen naistoimittaja

 

Minna Canth oli kirjailijan uransa ohella myös aktiivinen lehtikirjoittelija, ja häneltä julkaistiin yli 80 kirjoitusta eri sanoma- ja aikakauslehdissä sekä albumeissa. Yli puolet kirjoituksista julkaistiin hänen Jyväskylän vuosinaan 1974–1979, loput Kuopiossa. Canth kirjoitti sekä omalla nimellään, että käytti salanimiä kuten Wilja, Teppo, Airut, Syrjäinen, Syrjäinen nainen eikä herra ja M.C. Anonyyminä hän kirjoitti erityisesti Jyväskylän aikanaan.

 

Canthin lehtinaisen ura alkoi H.F. Helmisen vuonna 1871 perustamassa sanomalehdessä Keski-Suomi (nyk. Keskisuomalainen), jossa myös Canthin aviomies J.F. Canth oli toimittajana vuodesta 1874 lähtien. Käytännössä viikoittain ilmestyvän lehden toimitustyön teki kuitenkin Minna Canth. Keski-Suomessa Canth käytti joko nimimerkkiä Wilja tai sitten nimeä ei painettu lainkaan. Hänen ensimmäisen lehtikirjoituksensa otsikko oli ” Tyttäriemme kasvatus”, jossa hän pohti tyttöjen koulutusta ja perusteli, miksi myös tyttöjen tulee päästä kouluun. Minna Canth otti kirjoituksissaan voimakkaasti kantaa raittiusasiaan ja arvosteli kaupunkilaisten huonoa elämää ja juoppoutta sekä vaati anniskelun rajoittamista. Tämä koitui hänen kohtalokseen ja Canthit joutuivat eroamaan lehdestä vuonna 1876.

 

Canthin raittiusaiheisia kirjoituksia julkaisi vuosien 1875–1876 välillä myös Uusi Suometar ja Karjalatar. Yhdessä Canthit kirjoittivat suomenmieliseen Päijänne-lehteen, jossa Minna julkaisi naisasia-artikkelien ohella ensimmäiset kaunokirjalliset tekstinsä, jälleen nimimerkillä Wilja. Muuten hän käytti nimimerkkiä Teppo paitsi pääkirjoituksissa, jotka hän allekirjoitti kirjaimin M.C.. Anonyyminä hän kirjoitti Päijänteeseen mm. Suomalaisen teatterin esitysten arvosteluja ja laajan kirjoituksen ”Teatterin merkitys kansallisessa sivistystyössä” (1878). Canth käytti ensi kertaa omaa nimeään julkaistessaan Valvojassa ensimmäisen kohukirjoituksensa ”Naiskysymyksestä” vuonna 1884. Hän koetteli Valvojan vapaamielisyyttä vuosien 1884–1885 ja 1887 aikana ja artikkelin ”Naiskysymyksestä vielä sananen” (1885) kohdalla lehti ilmoittikin, että se ei voi hyväksyä kaikkia kirjoittajan mielipiteitä.

 

Miehensä kuoleman jälkeen Canth muutti Kuopioon, jossa häntä alettiin heti kosiskella toimittajaksi uuteen liberaaliin lehteen Kuopion Sanomiin. Hän kuitenkin kieltäytyi ja arvosteli ankarasti lehden poliittista linjaa. Kuopiossa Canth kirjoitti pääasiassa kuopiolaisiin suomenmielisiin ja nuorsuomalaisiin lehtiin Tapio ja Savo, mutta myös vanhasuomalainen Savo-Karjala julkaisi hänen kirjoituksiaan. Myös Päivälehdessä ilmestyi hänen kirjoituksiaan vuosina 1891–1896. Lisäksi kirjoituksia ilmestyi sekä Taiteilijaseuran joulukalenterissa ja Excelsior -kalenterissa että Nuori Suomi -albumissa.

 

Minna Canthin haave oli perustaa Naisten lehti ja tätä ajatusta vietiin jo aika pitkälle yhdessä kuopiolaisten naisasia-naisten kanssa. Suunnitelma kuitenkin raukesi, koska se olisi vienyt liikaa aikaa Canthin muilta kirjoituksilta. Canthilla oli kuitenkin oma lehti, Vapaita Aatteita, jota hän julkaisi yhdessä A.B. Mäkelän kanssa heinäkuusta 1889 joulukuuhun 1890. Lehdellä oli koko ajan vaikeuksia sensuurin kanssa ja tämän vuoksi toimitus ilmoitti joulukuun 1890 numerossa lehden lakkauttamisesta.

 

Canth otti lehdistössä kantaa ajan yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Hänen kirjoituksensa olivat teräviä ja kantaaottavia ja hän käsitteli niissä mm. naiskysymystä, suomenkielen asemaa, uskonnonvapautta, sosialismia ja sukupuolimoraalia. Oli kyse sitten naisten oikeuksista tai viljatulleista niin Canth tarttui kynään aina, kun hänestä tuntui, että hänellä on jotain sanottavaa. Canth oli suomenkielisessä kulttuurissa sekä edelläkävijä että keskeinen vaikuttaja ja radikaali aloitteiden tekijä.

Ks. Taisteleva Minna. Minna Canthin lehtikirjoituksia ja puheita 1874–1896, Eila Tuominen (toim.), 1994, s. 15–17; http://minnacanth.kuopio.fi (viitattu 22.11.2006)