Modernisoituva Venäjä ja Tšehov

_{Osip Braz: Anton Tsehov (1898)}

Anton Tsehov (1860 - 1904) on vuosisadan vaihteen ja nykyaikaistuvan Venäjän keskeisin kirjailija.

1800 –luvun loppupuolen Venäjälla tapahtui nopeita muutoksia ja perinteinen elämä alkoi modernisoitua. Aleksanteri II:n 1861 toimeenpanemat uudistukset nykyaikaistivat venäläistä elämää voimakkaasti. Maaorjan asemassa olleet viljelijät muuttuivat nyt osin vuokraviljelijöiksi, mutta suuri osa hakeutui myös kaupunkeihin työläisiksi. Ihmiset muuttivat työn perässä, ja aiemmin niin pysähtynyt ja traditionaalinen Venäjä modernisoitui. Modernit kaupunkikeskukset kehittyivät, ja rautatiet lisäsivät liikkuvuutta esimerkiksi Moskovan ja Pietarin välillä. Kaikkineen tämän uuden liikkuvuuden myötä alkoi syntyä uusia sosiaalisia muotoja.

Rautatie on merkittävä modernin ajan metafora Tsehovin kirjoituksissa. ”Kirsikkapuistossa” ohi menevä rautatie muuttaa pienen maalaispaikan luonnetta, ja siitä tulee lähiö. Tsehovilaiseen pitkästyneisyyteen kuuluvat ikävystyttävät junamatkat, ja odottelu tai yöpyminen rautatieasemalla.

Tsehov oli vahvasti mukana Venäjälle syntyneillä kirjamarkkinoilla, koska novelli oli mukavaa junalukemista. Tsehovin hyvä ystävä Aleksander Suvorin omisti kaikki Venäjän rautateiden varsilla olevat lehtikioskit. Nykyään kuulostaa kummalliselta, että lääkärintointaan Tsehov teki ilmaiseksi, mutta elätti perheensä myymällä novellejaan lehtiin.

Tsehov oli lääkäri, joka kirjoitti rahasta, ja teki lääkärintyötään kutsumuksesta, kunnes hän teki ratkaisevan päätöksen ja suuntasi kaikki kykynsä kirjoittamiseen. Tsehov ihaili naturalisteja ja empiiristen havaintojen tekoa, ja siitä hän kehitti myös oman taiteensa perustan: kirjailijan työ on paljastavien havaintojen tekemistä.