L.Onerva
Vuosisadan alussa keskeinen naisrunoilija oli L. Onerva (1882-1972). Hän oli tuottelias ja kirjoitti sekä runoa, proosaa, draamaa että esseitä. Hän tunsi hyvin ranskalaista kirjallisuutta ja suomensi mm. Baudelairen lyriikkaa. Onervalla oli rakkaussuhde Leinon kanssa ja hän oli Leinon ohella vuosisadan alun värikkäin runoilijahahmo.
Niin runoissaan kuin proosassaan Onerva tulkitsi uutta, vapautuneempaa elämäntunnetta, kansallisen uusromantiikan toista, symbolismin sävyttämää vaihetta. 1890 -luvun karelianismi ja kansallinen aihealue oli hänelle vierasta.
Romaani Mirdja (1908) tuo suomenkieliseen kirjallisuuteen uuden henkilötyypin, itsenäisen naisen uusine, näennäismoraalista poikkeavine käsityksineen. Samalla hän antaa samalla kulttuurihistoriallisesti kiintoisan kuvauksen Eino Leinon lähipiiristä.
Elävimpänä on kuitenkin säilynyt Onervan lyriikka. Siihen sisältyy sensuaalisia, uutta elämäntunnetta ja aistihurmaa uhkuvia runoja, ennen muuta kaikkien antologiain tuntema mutta rytmisesti ja kuvallisesti aina yhtä tehoava bravuurinumero 'Tropiikin alla':
Yhden kerran elämässä tuliruusu aukee,
yhden yön se kukoistaa ja aamulla jo raukee;
sill' on syvä silmänluonti, kutsuva ja kuuma,
sill' on hehkuheteilliänsä keskiöiden huuma.
Sill' on lehti verinen ja purppurainen huuli,
sill' on tuoksu huumaava kuin kevätaron tuuli.
Taita tulikukkanen ja juo sen kuuma mesi,
elä hetki, nauti hetki, kaadu paikallesi!
Onervan uhmakas, avoin haaste oli uutta. Hänen tuotannossaan ilmaantuu suomalaiseen lyriikkaan ennen tuntematonta vaistojen ja aistien runoutta, jossa perinteinen ihmiskuva rikkoutuu ja lähestytään jo ilmeisen tietoisesti freudilaisen syvyyspsykologian viitoittamia teitä ('Pantteri'). Myöhemmän runoutensa eksotismissa, rytmisessä kokeilunhalussa ja pasifistisissa pyrinnöissä Onerva ennakoi ja lähestyy tulenkantajia ja heidän sukupolvensa ideoita 1920-luvulla. Tyylillisesti Onerva kuitenkin ensi sijassa liittyy vuosisadan alkuun ja sen leinolaiseen perinteeseen, jota hänen kohdallaan sävyttää ja kuumentaa omakohtainen levottomuus.