Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

Rouva Köyhyys

tekijä: bubbeli — Viimeisin muutos tiistai 15. huhtikuuta 2008, 11.58

Näkyrunojen traditio tulee esille myös pyhimyksenä tunnetun Franciscus Assisilaisen lyriikassa.

Pyhä Franciscus syntyi Assisissa varakkaaseen perheeseen, jossa suhtauduttiin varsin alentuvasti köyhiin ja sairaisiin. Franciscuksen kääntymys oli voimakas tapahtuma: hänen kerrotaan suudelleen estoitta lepratautisia.

Hänen ensimmäinen näkynsä oli Assisissa, kun hän koki erään rapistuneen kirkon puisen krusifiksin puhuttelevan häntä: “Franciscus, mene ja korjaa kirkkoni.“ Hän laittoi varansa kirkon remontoimiseen, kunnes oivalsi että koko katolinen kirkko tarvitsee korjausta.

Franciscusta pidetään myös luonnonsuojelun pyhimyksenä, koska hän saarnasi linnuille ja siunasi eläimiä. Hänen runonsa Luotujen ylistys eli veli auringon laulu soi ylistystä elämälle, kaikille luonnon elementeille.

Elämänsä lopulla Franciscus koki myös stigmatisaation, La Vernan vuorella 14.9.1224. Silloin Franciscuksen käsiin, jalkoihin ja kylkeen ilmaantuivat Kristuksen haavat. Kaksi vuotta myöhemmin hän kuoli ja pian hänet julistettiin pyhimykseksi.

Allegorisessa kertomuksessa Pyhän Franciscuksen romanssi rouva Köyhyyden kanssa Franciscus käy dialogia näkyhahmon kanssa, joka on vaativampi kuin “donna“, sillä hänen sydämensä nainen on “Domina Paupertas“. Tässä hahmossa sanotaan ritarikulttuurin valtiattaren, dominan, yhdistyvän uskonnolliseen palvontaan. Romanssi kertoo, kuinka Franciscus kohtaa niityllä kaksi murheellista miestä, jotka kertovat että Rouva Köyhyyttä on kohdeltu kaltoin.

"Olemme usein nähneet hänen kulkevan ohi… Monet ovat toisinaan seuranneetkin häntä, mutta usein hän on palannut yksin ja alastomana, eikä hän ole ollut kaunistettu kaulakoruin, häntä eivät ole kunnioittaneet seurueet, eikä hänellä ole ollut vaatteita. Hän on itkenyt katkerasti ja sanonut: “ Äitini pojat ovat taistelleet minua vastaan.“

(Pyhä Franciscus ja Rouva Köyhyys suom. Seppo A Teinonen, 1982, s.74)

Miehet kertovat, että Rouva Köyhyys on asettunut vaikeapääsyiselle vuorelle, alueella jota kaikki halveksuvat. Franciscus päättää lähteä muutaman kumppaninsa kanssa kiipeämään vuorella, ja kertoo heille:

“Veljet ihmeellistä on kihlautua Köyhyyden kanssa, ja voimme helposti nauttia hänen syleilystään, sillä kansojen valtiattaresta on tullut leski, hyveiden kuningattaresta on tullut arvoton ja halveksittava kaikkien silmissä.“

(emt s, 76)

Siellä “varattomuutensa valtaistuimella“ Rouva Köyhyys kertoo historiansa, aina alkuvaiheistaan paratiisissa kirkon silloiseen tilanteeseen saakka. Franciscus vastaa Rouva Köyhyydelle ja päättää veljineen vihkiytyä köyhyyteen. Rouva Köyhyys antaa heille suostumuksensa, syleilee heitä ja antaa rauhan suudelman.

Näin syntyi “vähäisempien veljien“ (frates minores) veljeskunta sekä myöhemmin Pyhän Claran perustama “köyhät naiset“ eli klarissat.