Yleistä Dantesta

tekijä: Tero-Erik Sakari Tuomala Viimeisin muutos maanantai 03. lokakuuta 2016, 18.14


Danten Divina commediaa on usein sanottu teokseksi, jossa keskiaika huipentuu. Tuhat vuotta kestäneessä aikakaudessa ei kuitenkaan ole vain yhtä huippukohtaa. Voidaan silti sanoa, että Danten teoksesta löytyy kiteytyneenä myöhäiskeskiajan kristillinen kirjallisuus.

 

dante
Giotto: Dante Alighieri

Dante Alighierin (1265 – 1321) tausta oli firenzeläisessä kaupunkikulttuurissa. Kauppa arabien kanssa teki Firenzestä 1200-luvun lopulla koko läntisen maailman loistokkaimman kaupungin.Taide - erityisesti runous - kukoisti. Nuori Dante kuului uutta tyyliä luovaa runoilijaryhmään (stil nuovo). Runouden kukoistus Firenzessä perustui siihen, että nuoret tekijät yhdistivät hengellistä ja maallista. Samat henkilöt harrastivat sekä kirkollista että trubaduureilta perittyä runoutta.

Taide kiinnosti ruhtinaita, ja tyyliin kuului myös anteliaisuus taiteilijoita kohtaan, ja näin syntyivät edellytykset kukoistavalle runoudelle. Myös kouluja arvostettiin, luku- ja kirjoitustaito kehittyi ja se synnytti myös runouden tarvetta.

Firenzessä sattui kohtalokas poliittinen käänne, jonka seurauksena myös Dante karkotettiin kaupungista. Keskiaikaisen valtapolitiikan jännite maallisen ja taivaallisen välillä konkretisoitui keisarin ja paavin väliseksi valtataisteluksi. Dante tuki paavia, mutta kaupungissa oli vielä uskollisempia paavin tukijoita jotka veivät hänen virkansa. Niinpä Dante oli piirun verran väärällä puolella, kun Bonifacius VIII nousi paaviksi. Tämä firenzeläisten pankkiirien turvin valtaan noussut paavi halusi palkita kannattajiaan. Hän vaihtoi Firenzen hallintoon omaa väkeään, ja aikaisemmat virkojen haltijat saivat elinikäisen karkotuksen kaupungista. Dante oli tässä joukossa, ja sai lähteä lopullisesti rakkaasta Firenzestään. Dante sai lohdutusta matkustelemalla paljon, Divina Commedian hän kirjoitti asuessaan Ravennassa ja  teosessaan hän sijoitti Paavi Bonifaciuksen helvettiin.

Tallenna

Tallenna