Danten antamat lukuohjeet

”Beatricen” kuoltua Dante lopetti runojen kirjoittamisen ja alkoi lukea Boethiusta sekä tutkia filosofiaa. Convivio -teoksessaan Dante kertoo, että Donna Filosofia kiehtoi häntä kohtuuttomasti, niin että “rakkaus häneen ajoi pois ja tuhosi kaikki muut ajatukset.“ Vähitellen hän alkoi hahmottaa suurta allegorista kertomusta Commediaa.

VIIKON KESTÄNYT NÄKY

Ajan tavan mukaan Dante on kertonut runoelman idean syntyneen näyn myötä. Juhlavuonna 1300, pitkäperjantain aamuna, Dante joutui seitsemän päivää kestäneen näyn valtaan. Hän elää Kristusta seuraten tämän kärsimykset läpi, näin Dante joutui käymään läpi helvetin ja kiirastulen ennen kuin pääsi paratiisiin.

Nykyään kuulostaa epäuskottavalta, että teoksen syntyideana olisi yliluonnollinen näky. Mutta kuten T.S. Eliot painottaa: keskiaikana ihmiset todella kokivat näkyjä. Hän kirjoitti näystä:

“Se on sielullinen taipumus, tapa jonka olemme unohtaneet, mutta joka on yhtä hyvä kuin mikä tahansa meidän tapamme. Meillä ei ole muuta kuin unia ja olemme unohtaneet, että näkyjen näkeminen … kerran oli merkitsevämpi, mielenkiintoinen ja hallittu tapa nähdä unia.“

Eräässä Dantelta säilyneessä kirjeessä hän kertoo opiskelijalle kuinka Divina Commediaa tulee lukea. “On ymmärrettävä, että tämä teos ei ole yksinkertainen, vaan pikemminkin polyseeminen, eli siinä on monia merkityksiä. Ensimmäinen merkitys on se, mikä johdetaan kirjaimesta, toinen on se, mikä johdetaan niistä kohteista mihin kirjain viittaa. Ensimmäistä kutsutaan “kirjaimelliseksi“ (tarinaksi) ja toista “allegoriseksi“ (vertauskuvaksi).

Kirjeessään Dante kertoo myös, miksi hänen teoksensa on Commedia. Kun tragediassa kuvataan ylevään tyyliin kuinka sankari suistuu tuhoon, niin commedian kieli on arkisempaa, ja se päätyy onnelliseen loppuun. Danten teos on kansankielinen, ja se päätyy Paratiisiin, niinpä teos on commedia.

DIVINA COMMEDIAN RAKENNE

_{Domenico di Michelino: Dante ja hänen runonsa
(1465). Dante osoittaa Helvetin sisäänkäyntiä, jonne
syntiset viedään. Takana Kiirastulen seitsemän
terassia jonka päällä Aatami ja Eeva maanpäällisessä
Paratiisissa. Oikealla Danten kotikaupunki Firenze.}

Divina Commedia on kuin tietosanakirja, joka antaa kokonaisen maailmanselityksen. Commedian maailma on pelkästään kirjallinen, sen merkitykset eivät ole sovellettavissa todellisuuteen Teos sisältää katsauksen ihmisen synteihin (helvetti), se kertoo mahdollisuudesta kehittyä (kiirastuli) ja lopuksi se lupaa autuuden (paratiisi).

Dantelle teos oli pelkkä commedia, vasta ihailevat jälkipolvet liittivät siihen tämän jumalaiseen viittaavan divinan.

Dante käyttää teoksessa lukumagiaa; pyhän kolminaisuuden mukaan teos on kolmella jaollinen. Koko teos jakautuu kolmeen pääosaan Helvetti - Kiirastuli - Paratiisi. Joka osassa on 33 laulua eli Kristuksen 33 elinvuotta. Kun teoksen johdantoruno otetaan mukaan, kokonaisuus on täydellisyyden luku: 100 runoa.

Kolmisäkeisen tertsiinimuodon (terza rima) riimikuvio luo jatkuvasti etenevää punosta, malliin: aba, bcb, cdc. Rytmiä Danten tekstissä luodaan pelkän tavuluvun, ei painon mukaan. Tätä 11 -tavuista säetta käännetään yleensä nousevaan, jambis-anapestiseen poljentoon koska se silti vastaa teoksen poljentoa. Italian kielen rytmien sanotaan asettuvan luonnostaan nousevaan poljentoon.

Commedia on tyypillisesti keskiaikainen myös luodessaan ristiriitaisista aineksista harmonisen kosmoksen. Pyrkimys harmoniaan merkitsee sitä että yksittäiset ristiriidat, kärsimys ja mielettömyydet tulkitaan aina osaksi laajempaa ja harmonista kokonaisuutta.

Kolmisäkeisen tertsiinimuodon (terza rima) riimikuvio luo jatkuvasti etenevää punosta, malliin: aba, bcb, cdc.

Tallenna