Miraakkelit Ja Mysteerit

tekijä: Tero-Erik Sakari Tuomala Viimeisin muutos tiistai 15. huhtikuuta 2008, 11.58


Kirkon seremonioista irrallisia mutta raamatullisiin aiheisiin perustuvia näytelmiä on yleensä sanottu mysteerinäytelmiksi. Ennen varsinaisten mysteerien kukoistusaikaa esitettiin kuitenkin miraakkeleita  (Miracle plays) eli pyhimysten ihmeteoista kertovia näytelmiä. Nimensä mukaisesti miraakkelit kertovat ihmeistä, joita pyhimykset tekivät. Neitsyt Marian legenda oli luonnollisesti keskeisin aihe.

Näytelmän muodossa miraakkelit siis esittävät saman mistä katoliset legendat kertovat. Esimerkiksi Boccacciolta ja Chauserilta tuttua Griseldan tarinaa on esitetty myös miraakkelina. Tarina kertoo köyhästä mutta hyvästä naisesta, jonka eräs markiisi ottaa vaimokseen ja kohtelee hyvin julmasti. Markiisi mm. piilottaa vaimon synnyttämät lapset ja kertoo niiden kuolleen. Griselda -miraakkelissa Neitsyt Maria puuttuu tapahtumiin ja pelastaa naisen.

Monet miraakkeleista keskittyvätkin Neitsyt Marian ihmetekoihin. Niissä kerrotaan lohduttomista naisista ja siitä kuinka Pyhä Neitsyt ilmestyy auttamaan heitä. Tällaiset miraakkelit olivat suosittuja aina 1300- luvulle asti, sen jälkeen alkoi mysteerinäytelmien kukoistusaika.

Mysteereitä tunnetaan 1100-luvulta saakka, mutta varsinaisen sysäyksen mysteerien suosiolle antoi Paavi Urbanus, kun hän aloitti v. 1264 Herran Ruumiin juhlan (Corpus Christi), kevään ja Kristuksen ylösnousemuksen kunniaksi. Vähitellen tämän juhlan yhteyteen syntyi massiivinen, monta päivää kestävä draamaesitysten sarja.

Corpus Christi juhlan aika oli pääsiäisen jälkeen, huhti- toukokuussa. Juhlaan kuului vaikuttava kulkue, joka kuljetti Kristuksen ruumista edustavaa valtaisaa ehtoollisleipää. Mysteerinäytelmä koostui kirkon edustalla esitetystä näytelmäsarjasta. Esitykset paisuivat valtaviksi jopa 50 näytelmän spektaakkeleiksi ja ne saivat vaikutteita kansanomaisista  naamiaiskulkueista. Mysteerinäytelmän aiheena oli Kristus ja ihmiskunnan historian käännekohta, ja esitykset paisuivat valtavaksi sykliksi (cycle).  Kokonaisuus perustui “rekisteriksi“ kutsuttuun tekstirunkoon. Siihen kuului alku ja loppu: maailman luominen ja tuomiopäivä, ekä uskomattomat tapahtumat siinä välillä.

Corpus Christi oli myös otollinen markkina-aika. Oli aivan luontevaa, että kun kolme Mariaa lähti voitelemaan Jeesuksen ruumista, he kävivät ensin ostamassa kauppiaalta voiteet. Erilaiset ammattikillat esittelivät näytelmän avulla tuotteitaan. Kultasepät tekivät kuninkaiden korut, leipurit viimeisen ehtoollisen; ja  uskonnolliset killat vastasivat pääosien esittämisestä. ’Salaisuuksien herra’ vastasi mekaniikasta, siitä että enkelit lentävät ja että helvetissä riittää tulta. Paljon väkeä tarvittiin tehosteisiin, erään miraakkelin Helvetti tarvitsi jopa 17 henkilöä hoitamaan efektejä.

Mysteerinäytelmät tapahtuivat osin kirkossa ja sen edustalle rajatulla näyttämöllä. Kaikki esiintyjät, joita saattoi olla liki sata, olivat samalla kertaa näkyvissä. Pyhät paikat Jerusalem ja Nasaret olivat lavastuksissa, merta esitti pieni lammikko, taivas ja helvetti reunustivat kokonaisuutta; toisaalla Jumala istui valtaistuimellaan ja toisaalla helvetistä kurkistelevat pirut.