Skip to content. | Skip to navigation

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

Kulttuurin luhistuminen

by bubbeli — last modified Apr 15, 2008 11:58 AM


Keskiajan aloitti kaaos, sen kolme ensimmäistä vuosisataa ovat  köyhää aikaa. Tätä kautta leimasi lähes kaiken entisen  kulttuurin luhistuminen.

Syrjäisestä Irlannista käsin alkoi kirjallisen hengenelämän elpyminen.  Unohtuneissa irlantilaisissa luostareissa vaalittiin vielä 600-luvulla jo muualla unohtunutta kirjoitustaitoa.

Vähitellen, kun luostarit valtasivat Euroopan, syntyi hengellisen kulttuurin organisaatiot. Luostareissa rukoiltiin maallisten  ihmistenkin puolesta, yksinäisten vuoristoseutujen munkit  siunasivat jopa luonnon. Kaupunkien luostarikoulut kasvattivat lukutaitoisia ihmisiä. Korkeasti sivistyneet  irlantilaiset munkit matkustelivat läpi Euroopan levittäen ideoita, edistäen lukemista.

Silti puhe pimeästä keskiajasta on pelkkä myytti. Varsinkin  myöhäiskeskiaika oli henkisesti vilkasta kautta; luostareissa käytiin intohimoisia dialogeja.

Luhistuneesta Rooman vallasta oli jäänyt perinnöksi vain bysantin kristillinen kulttuuri.   Islamilaiset, jotka vaikuttivat Välimeren tienoon elämään, olivat tuolloin sivistyneempiä kuin kristityt. He antoivat eurooppalaisille mm. filosofian.

Varhaiskeskiajalla rappeutui lähes koko silloinen tekniikka, tapahtui mittaamaton  maaseudun köyhtyminen. Hirvittävä  väestökato kääntyi nousuun vasta 1000-luvun jälkeen. Syy  oli yksinkertainen: alettiin viljellä runsaasti härkäpapua ja  linssiä. Näin siis pavuilla oli suuri merkitys eurooppalaisen ihmisen  synnyssä.