Helenan kauneus

tekijä: Juha Matti Nikolai Teppo Viimeisin muutos tiistai 15. huhtikuuta 2008, 11.57

Homeroksen Ilias kertoo kreikkalaiset miehet lähtevät hakemaan Troiasta takaisin omistamaansa naista, Helenaa. Roberto Calasso pohtii, miksi Troijan sota oli niin ainutlaatuinen, että sieltä paluun vuoksi Kreikasta tuli sivistyksen kehto ja Ateenasta sen keskus. Calasso väittää, että taistelu kauniin naisen takia tuli kreikkalaisille Troijassa tärkeämmäksi kuin jumalat – siksi elena merkitsi niin paljon.

Homeroskaan ei voinut vastustaa Helenaa, kun tämä eräänä yönä ilmestyi näkynä hänelle ja käski tätä kirjoittamaan eepoksen Troijan sotureista jotka kuvitelma Helenasta johti kuolemaan. Näyssä tapahtui, että hallitsioiden tapaan Helena tilasi Homerokselta Iliaan.

Miksi Helena, nainen joka oli monen miehen omistama, nainen joka myytiin moneen kertaan kuin heitara, on silti niin vaikutusvaltainen että koko kreikkalaisen sivistys syntyy hänen jäljistään. Olympolaiset jumalatkin hävisivät Helenalle. Troijan sodan jälkeen sivistyksen kehto sijaitsi pysyvästi Kreikassa ja sen Ateenassa.

”Helena ei eläessään tehnyt muuta kuin näyttäytyi ja petti. Tiedämme tuskin mitään hänen tunteistaan, ja kaikkea vähääkin tietoa on syytä epäillä, sillä hän oli niin taitava jäljittelemään, että häntä kutsuttiin nimellä Ekho – Kaiku. Hän saattoi siis helposti teeskennellä mitä mieli. Hän ei tuonut ihmiskunnalle mitään uutta, eivät edes hänen aiheuttamat tuhoisat tapahtumat olleet uusia. Kuten Horatius kirjoitti 'jo ennen Helenaa vittu oli kauhea sotien aiheuttaja'”. (Calasso, Kadmoksen ja Harmonian häät, s. 149)

Calasson mukaan Ilias kertoessaan Helenasta, kertoo ylivertaisesta kauneuden voimasta. Helena ei ole ihmishahmo, vaan mielikuva ja simulaatio. Hän ei ole nainen, vaan miesten mielikuva naisesta. Sellaisena Helena on niin voimakas että se kumoaa luonnon lait, sekä yhteiskuntarauhan.