Helenan kauneus

Homeroksen Ilias kertoo kuinka kreikkalaiset miehet lähtevät hakemaan Troijasta takaisin omistamaansa naista, Helenaa. Roberto Calasso pohtii, miksi Troijan sota oli niin ainutlaatuinen, että sieltä paluu Ateenaan aiheutti uskomattoman kulttuurisen kukoistuksen. Calasso väittää, että miesten taistelu naisesta tuli kreikkalaisille tärkeämmäksi asiaksi kuin jumalat – siksi Helena merkitsi niin paljon.

Homeros itsekään ei voinut vastustaa mielikuvaa Helenasta. Kerrotaan että eräänä yönä Helena ilmestyi näkynä Homerokselle ja käski tätä kirjoittamaan eepoksen Troijan sotureista, jotka kuolivat Helena -kuvitelman takia.

Miksi Helena - nainen joka oli monen miehen omistama, nainen joka myytiin moneen kertaan kuin heitara - on silti niin vaikutusvaltainen, että koko kreikkalaisen sivistys syntyy hänen herättämistä mielikuvista. Miksi olympolaiset jumalatkin hävisivät Helenalle ?

”Helena ei eläessään tehnyt muuta kuin näyttäytyi ja petti. Tiedämme tuskin mitään hänen tunteistaan, ja kaikkea vähääkin tietoa on syytä epäillä, sillä hän oli niin taitava jäljittelemään, että häntä kutsuttiin nimellä Ekho – Kaiku. Hän saattoi siis helposti teeskennellä mitä mieli. Hän ei tuonut ihmiskunnalle mitään uutta, eivät edes hänen aiheuttamat tuhoisat tapahtumat olleet uusia. Kuten Horatius kirjoitti 'jo ennen Helenaa vittu oli kauhea sotien aiheuttaja'”. (Calasso, Kadmoksen ja Harmonian häät, s. 149)

Calasson mukaan Ilias kertoessaan Helenasta, kertoo ylivertaisesta kauneuden voimasta. Helena ei ole ihmishahmo, vaan mielikuva ja simulaatio. Hän ei ole nainen, vaan miesten mielikuva naisesta. Sellaisena Helena on niin voimakas että se kumoaa luonnon lait, sekä yhteiskuntarauhan. Samalla se näyttäisi aiheuttavan patriarkaalisen kulttuurin kukoistuskauden.