Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

Homeroksen epiikka

tekijä: Juha Matti Nikolai Teppo Viimeisin muutos lauantai 30. kesäkuuta 2018, 20.44

Homeroksen nimissä kulkee kaksi eeppistä teosta Troijan sodasta kertova Ilias sekä viisaan Odysseuksen harharetkistä kertova Odysseia.

Kerro minulle Runotar älykkäästä miehestä joka harhaili
kauan hävitettyään Troijan pyhän kaupungin
(Saarikoski suom.)
           

Eeppinen laveus on homerolaista kerrontaa leimaava piirre. Kerronta on selkeää ja harkittua, se piirtää ihmiset, asiat ja tapahtumasarjat kokonaisina. Sen kerronta on selkeää, juoneltaan sujuvaa ja yksiselitteistä. Tarun mukaan Homeros oli sokea, on sanottu että siksi hän kertoi asiat kokonaisina ja hahmotti maailman verbaalisesti.

Odysseian kerronta on kevyempää, arkisempaa ja vähemmän herooista kuin Iliaan. Purjehtiminen, arkiset ihmiset, idylliset suvannot, groteskit kohtaukset tekevät siitä aivan toisenlaisen kuin sotaisa Ilias.

Heksametri

Homeroksen epiikka on syntynyt puhuttuna, hypnoottinen runomitta on auttanut puhujaa muistamaan sisällön. itkä runomitta, kuusitavuisista säkeistä koostuva heksametri, tuo kerrontaan jykevää rauhallisuutta.Heksametrinen suomennos on peräisin Otto Manniselta (1924). Seuraavassa Athene -jumalatar säälii Odysseusta, jonka laivaa myrskyt ovat ajaneet kauas reitiltä:


Vaan sydän murtuu multa, kun joutunut uljas Odysseus
kauas, koito, on rakkaistaan, polopäivien viettoon,
saareen tyrskyjen saattelemaan navall' aavojen vetten.

Vaikka Odysseus on kekseliäs ja loistavaa tilannetajua omaava sankari, myrskynjumala Poseidonin vainoamana hän harhailee miehistöineen sinne tänne. Odysseus pyrkii kotiin, perheensä pariin, mutta ei pidä erityistä kiirettä varsinkaan kun hän pääsee nautintojen pariin. Hän on myös nautintojen hallinnan sankari, jossa keskeistä löytää oikea tie liian runsaan ja liian vähäisen mielihyvän välillä. Kirken luona Odysseus miehineen kokee seksin ylenpalttisuutta, Helioksen karjasaarella he kamppailevat nälän ja ahmissen välillä. Halunsa rajat he kohtaavat seireenien viettelylaulun kautta. Odysseuksen miehistö on taipuvainen kohtuuttomuuteen niin seksin, kuin ruuan ja viinin suhteen, mutta Odysseus nauttii eniten koska osaa hallita itsensä.

Homeroksen epiteetti ja vertaus

Toisto on Homeroksen epiikan peruskeino: saman sanaparit muodostavat henkilöille pysyviä epiteettejä jotka kiteyttävät henkilön luonteen. Jokaisella henkilöllä on pysyvä luonnehdintansa: Jalo Akhilleus ...  päilyväsilmä Athene ... pilvennostaja Zeus ... monineuvo Odysseus" jne. Eräs syy tällaisiin epiteetteihin johtuu runomitasta,  epiteetti ja erisnimi täyttävät tasan kuusimittaisen säkeen ja sitä oli helppo toistaa.

Homerolaisen vertauksen tehtävänä on tapahtumien selkeyttäminen ja havainnollistaminen. Tämä nimitys viittaa siihen, että vertaus laajenee vertauskohdan ulkopuolelle eeppiseksi kuvaukseksi. Esimerkiksi, kun Odysseus on nukahtanut rannalle, ja havahtuu kun Nausikaa ja hänen ystävättärensä tulevat paikalle:

"Väkevillä kourillaan  hän taittoi pensaasta oksan peittääkseen sillä paljaan häpynsä ja astui neitoja kohti kuin vuoriston väkevä leijona, kun tuuli puhaltaa ja sade piiskaa, ja se käy säkenöivin silmin nautojen tai lampaiden kimppuun tai ajaa takaa metsän hirveä tai nälän pakottamana  tunkeutuu vuohitarhaan, sellaisena Odysseus nyt lähestyi neitoja" (Paavo Cajander suom. s. 244).

Odysseusta kuvaava vertaus laajenee tässä leijonan kuvaukseksi. Samalla tavalla Homeros kuvaa Iliaassa esimerkiksi ratsastusta. Homeros ei kuvannut toimintaa vaan eteni ratsastus-vertauskuvasta kokonaisen ratsastustaidon kuvaukseen.

Homerolaisen eepoksen toiminta liikkui kahdella tasolla, inhimillisellä ja jumalaisella. Jumalat johtavat ihmisten kohtaloita ja puuttuvat heidän tekoihinsa. Toiset jumalista ovat kreikkalaisten, toiset troijalaisten puolella. Jumalat ovat varsin ihmisen kaltaisia, antropomorfisia, ja paikoin melko epäkunnioittavasti kuvattuja. Edes Zeus ei ole 'kaikkivaltainen' vaan hänen rinnallaan on Kohtalo. Helios on auringonpaisteen jumala, ei lainkaan sellainen kaikkivoipa auringonjumala kuin Ra Egyptissä.

Kuuntele muinaiskreikaksi luettua Homeroksen Iliasta:
http://www.youtube.com/watch?v=zaogOn3ycG8&feature=related