Skip to content. | Skip to navigation

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

Homeros, Ilias ja Odysseia

by Juha Matti Nikolai Teppo last modified Jul 09, 2018 09:20 AM

Ei ole tietoa, kuka oli tämä sokea rapsodi, kiertelevä runonlaulaja, Homeros? Kuinka Ilias ja Odysseia eepokset ovat syntyneet? Mikä oli yhden henkilön osuus noiden eeposten synnyssä? Jo antiikin aikaan epäiltiin, että onko tällaista henkilöä koskaan ollut, jo silloin rohkeimmat väittivät, että vain Ilias oli hänen kirjoittamansa. Nykyään ollaan paljossa samaa mieltä.Nykyään uskotaan että Iliaan teki Homeros ja Odysseian joku tuntematon, mutta kumpikin olisivat yhden henkilön luomia. Sama henkilö ei voi olla kyseessä, koska Ilias on syntynyt sata vuotta aiemmin kuin Odysseia.

Odysseia on rakenteeltaan niin hyvin suunniteltu, että jonkun täytyy olla sen kehittelijä vaikka tarina-aineisto olisi täysin suullista perinnettä. Odysseiassa siis yksilöllinen suunnittelu yhdistyy kansanperinteeseen.  Teoksessa on kiinteä kokonaissuunnitelma, ja se paljastaa että kyseessä on yksilöllinen tekijä - kansaneepos olisi episodimaisempi ja hajanaisempi rakenteeltaan.

Homeroksilla oli käytettävissään 1) Troijan sodan ja sen sankareiden vaiheista kertova tarusto 2) aikaisempien eeposten perinne 3) eeppinen kieli, heksametri.

Ilias

Troijan sodan syy oli kaunotar Helena, joka jättää puolisonsa ja Kreikan troijalaisen prinssin Pariksen takia. Siksi kreikkalaiset tekevät sotaretken Troijaan. Iliaan keskeisenä motiivina on miesten taistelu naisen omistamisesta.

"Ilion" eli Troija -Eepos ei kuvaa koko kymmenvuotista sotaa, se keskittyy vain sen loppuvaiheisiin. Tämä kerronnan rajoittamisen taito teki Homeroksesta mestarin. Aristoteles kirjoitti runousopissaan:

"Homeros...ei ryhtynyt kuvaamaan koko sotaa, jolla oli toki alku ja loppu. Juoni olisi tällöin paisunut ja tullut vaikeasti hallittavaksi, ja mikäli laajuus olisi pysynyt kohtuullisena, teos olisi muodostunut kirjavuudessaan sekavaksi. Hän valitsi kuvattavakseen yhden jakson ja käsitteli monia tapahtumia pääjuonen lomaan sijoittamissaan episodeissa."

Iliaan aiheena on Akhilleuksen viha, ja sen seuraukset. Tämä aihe ilmaistaan tavan mukaan heti runon ensi säkeissä. Lähtökohtana on ylipäällikkö Agamnemnonin ja Akhilleuksen välinen riita, joka saa Akhilleuksen joukkoineen vetäytymään taisteluista. Troijaa piirittävät kreikkalaiset joutuvat siksi vaikeuksiin, mutta Akhilleus viivyttelee. Mutta kun hänen paras ystävänsä Patroklos kaatuu yhteenotossa Hektoria vastaan, Akhilleuksen viha nousee. Ystävän kuoltua Akhilleus joutuu ensin epätoivoon, se vaihtuu pian silmittömäksi vihaksi ja viimeinkin hän lähtee taisteluun. Akhilleus surmaa kaksintaistelussa Hektorin, ja häpäisee tämän ruumiin.

Akhilleuksen viha saa kuitenkin sovittavan ja oikeudenmukaisuuteen (dike) viittaavan lopun. Sillä Troijan kuningas ja Hektorin isä, Priamos, tulee sodasta piittaamattoman Akhilleuksen telttaan pyytämään poikansa ruumista haudattavaksi. Ruumiin hautaaminen oli kreikkalaisessa maailmassa ihmisarvon mitta, barbaareja, vihollisia ei haudattu. Muistaessaan oman isänsä Akhilleus heltyy ja suostuu pyyntöön. Lopulta siis vihan ja silmittömän koston jälkeen Akhilleus löytää ihmisen vihollisesta, ja kunnioittaa tätä.

Odysseia

Aiheena on Odysseuksen paluumatka Troijan sodasta. Teoksen rakenne on mutkikkaampi kuin Iliaan. Aluksi kuvataan Odysseuksen kotona vallitseva tilanne kun isäntä on poissa. Sinne on tullut on röyhkeästi käyttäyviä kosijoita tavoittelemaan Penelopea. Heidän poikansa, Telemakhos, lähtee etsimään isäänsä. Sitten tarina siirtyy kuvaamaan Odysseuksen harharetkiä, näin siis pääaihetta myötäilee pojan matka, kun hän etsii isäänsä.

Vasta viidennessä laulussa kuvataan Odysseus, joka lähtee Kalypso-nymfin hoivista, ja joutuu miehineen taas myrskyyn ja pelastautuvat uudelle saarelle. Kyseessä on faiaakien saari, jonka kuninkaan vieraana he ovat taas pitkät ajat. Siellä Odysseus kertoo, kuinka hän selvisi seireeneistä, hirviöistä ja yksisilmäisestä kykloopista; kuinka hän kävi kuoleman valtakunnassa ym. Näin Homeros käyttää kerronnassaan takautuvaa esitystapaa.

Kaksitoista viimeistä laulua kertovat sankarin kotiinpaluusta, kuinka Odysseus naamioituu kerjäläiseksi, ja surmaa kosijat.

Runousopissaan Aristoteles sanoi: " Homeros ei kuvannut kaikkea mitä Odysseukselle tapahtui (tarun mukaan). Hän sommitteli Odysseian yhden aiheen ympärille." Odysseuksen runoilija osasi siis valikoida ja keskittää kerrontaansa.

 
History Channel -  Odysseus Part 1
https://youtu.be/UqC6ARhS_H8

History Channel -  Odysseus Part 2
https://youtu.be/f03s4QyGXaA