Aiskhyloksen perhetragediat

tekijä: Juha Matti Nikolai Teppo Viimeisin muutos tiistai 15. huhtikuuta 2008, 11.55

Vihaa vihollistasi ja rakasta ystävääsi, kehotettiin antiikin Kreikassa. Entä sitten, kun ystävä oli samalla vihollinen? Kun perheestä, tuosta suojaisesta ystävyyden ja rakkauden pesästä, löytyykin vihaa. Silloin kreikkalainen oli neuvoton kuin lapsi.

Ei siis ole ihme, että eurooppalaisen kulttuurin vanhimmat draamat ovat perhetragedioita. Aiskhyloksen Oresteia-trilogia on jännitysnäytelmä perheestä, joka aterioi rakkauden ja ystävyyden perustaa - perhettä itseään.

Antiikin tragedioiden lukeminen ei ole helppoa. Se vaatii tietoista näkökulmaa, jotain tiettyä mitä etsii tekstistä. Eräs näkökulma on vihan ja rakkauden jännite. Kreikkalaisen draaman mahdollisuudet rakentuivat paljossa tälle jännitteelle. Perhe oli 'philos'. Sana on käännetty erilaisin rakkauteen ja ystävyyteen viittaavin termein. Modernin ihmisen on vaikea ymmärtää 'philoksen' merkitystä, koska se ei perustu yksilöllisyyteen. 'Philos' on suhde, ei yksilöllinen tunne, vaan kahden ihmisen välillä elävä tunnesuhde.

'Philoksen' vastakohta on 'ekhtros', viha. Kun ystävyys on pyrkimystä tehdä hyvää, niin viha on pyrkimystä tehdä pahaa. Modeni ihminen ei voi ymmärtää tapaa kuinka vihollisen käsittely huipentuu usein ruumiin häpäisyyn.

Kreikkalaiset olivat lapsia. Heilahtelut häpeämättömästä julmuudesta rajattomaan ystävyyteen ovat kuin lapsilla perheessä, vahvoja ja ehdottomia, mutta mustavalkoisia.

Antiikin Kreikassa perhe oli ehdottoman ystävyyden alue. Kun joku tuo vihaa perheeseen, hän sekoittaa asioita, jotka täytyy pitää erillään. Ystävyyteen ei saa sekoittaa vihaa. Niin kreikkalaiset ajattelivat, ja siksi he olivat usein ymmällään.

Oresteia-trilogian kolme osaa jakautuvat miehen murhaan, äidin murhaan ja oikeudenkäyntiin. Ensimmäinen osa paljastaa vihan pilaamat perhesuhteet. Rakkautta teeskentelevä Klytamnestra murhaa miehensä. Toisessa osassa Orestes kostaa tappamalla äitinsä.

Mutta kosto ei vapauta vihasta. Vasta oikeudenkäynnin myötä, onnistuu perheen puhdistautuminen väkivallasta. Samalla ystävyyden piiri laajenee. Oikeus julistaa ystävyyden velvoitteet laajemmaksi kuin perhepiiri. Ateenasta syntyy ystävyyden valtio ja vihollisuus karkotetaan rajojen ulkopuolelle.

PERHE - UHRI MENESTYKSELLE

Atreuksen suvun kirous on omaisiin kääntyvä viha, se aterioi itseään. Draaman taustalla on Atreuksen suvun kirous. Aikanaan isä Atreus valmisti lapsestaan juhla-aterian miellyttääkseen vieraitaan. Agamnemnon, Atreuksen poika, teurastaa tyttärensä voittaakseen Troian sodan.

Atreuksen suvun miehet ovat aina syöneet perhettään menestyäkseen.

Toisaalta miehet haluaisivat rakastaa eniten juuri perhettään, mutta jumalat yhteisö tahtovat toisin. Yhteisö tarvitsee viattoman lapsen teuraaksi, että sotaonni kääntyy. Ja kun Agamnemnon uhraa tyttärensä, jumalat antavat anteeksi.

Menestyksellä on lapsiuhrinsa. Kreikkalaiset kertoivat konkreettisin myytein siitä, mikä meille on dramatisoitua alitajuntaa.

Tästä alkaa Aiskhyloksen draama. Kun sankari palaa kotiin, kaiken pitäisi olla hyvin. Perheen pää ja ystävyyden ydin tulee takaisin. Mutta vaimo haluaa miehensä vallan. Klytamnestra katsoo voivansa vihata miestään, tämähän on uhrannut heidän rakkautensa hedelmän,viattoman tyttären.Viha myrkyttää perhettä, mutta Klytamnestra ei näytä vihaansa. Ja se on hänen rikoksensa, vihaa ja ystävyyttä ei saa sekoittaa. Hän teeskentelee uskollista ja rakastavaa vaimoa. Kun vaimo sitten murhaa miehensä, se on vain pitkään kyteneen vihan seurausta. Klytamnestra yrittää puhdistua teostaan. Hän haluaa osoittaa jumalille että aviomies ei ollut hänen ystävänsä vaan vihollisensa. Klytamnestra tekee kuten vihollisille tehdään. Hän häpäisee tämän ruumiin. Sillä jumalat hyväksyvät vihan ja väkivallan vain vihollista kohtaan. Mutta vihan eleet eivät puhdista äitiä, sillä ihmisten edessä hänen on kuitenkin ystävyyttä teeskennellen haudattava miehensä. Vaikka kreikkalaisten draamojen tapahtumat ovat hyvin julmia, itse väkivaltaa ei koskaan visualisoida näyttämölle. Vain kuolinhuudot kuuluvat kulisseista.