Jumalten sukupuu

by Juha Matti Nikolai Teppo last modified Oct 28, 2010 03:31 PM

Tärkeimmät tiedot kreikkalaisten jumalista perustuvat Hesiodoksen Theogoniaan, eli Jumalten syntyyn (Tammi, 2002). Hesiodos tahtoi antaa järjestelmällisen selvityksen jumalista ja mytologiasta. Järjestelmällisyys merkitsi Hesiodokselle miesvaltaisen järjestelmän soveltamista jumaltarinoihin. Lähes kaikki vitsaukset johtuivat sen mukaan naisista. Esimerkiksi Pandoran Hesiodos kuvaa naisena, joka tuo vitsaukset maailmaan. Hesiodos toteaa vain, että Zeus ”valmistaa ihmiskunnan riesaksi pahan asian, naisen.”

”Siinä oli monia taidokkaita kuvioita,
otuksia joita kasvaa maalla ja meressä,
se oli ihmeellinen näky. Hän muovaili siihen ihmeellisiä kuvia
kuin eläviä olentoja joilla on ääni, ja kuvista heijastui kauneus.

Ihmetys valtasi kuolemattomat jumalat ja kuolevaiset ihmiset,
kun he näkivät tämän edessään seisovan houkutuksen,
jollaista ihmiset eivät voi vastustaa.

Tästä neidosta on peräisin naissukupuoli.”

(Hesiodos, suom. Päivi Myllykoski)

Hesiodos kertoo sukupuussaan kuinka Titaanit ja muut muinaiset voimat syrjäytetään, ja jumalista tulee voittamattomia. Samalla jumalten sukupuu kehittyy erilaisten isänmurhien kautta polvesta polveen. Muut syrjäytetään "aikaa myöten" (vrt.Kronologia). Uranos syrjäytettiin siten, että hänen poikansa Kronos katkaisi rautaisella viikatteella Uranoksen sukuelimen. Kronos puolestaan yritti varmistaa herruutensa syömällä omat lapsensa, mutta äiti Rhea kätki yhden lapsen, joka oli Zeus.  Joten niin kävi, että aikanaan Kronos syöstiin vallasta ja hänen poikansa Zeus asettui Olympoksen huipulle.

Hesiodos kuvaa patriarkaattia, jossa vain mies voi syrjäyttää miehen, ei nainen. 2700 vuotta sitten kun Hesiodos kartoitti jumalat, hän tuli luoneeksi nimenomaan miesvaltaisen jumalhistorian. Hesiodos otti aineistonsa antiikin hajanaisesta myyttiperinteestä. Siitä hän kehitteli itse tarinaksi jumalten sukupuun. Lopulta hän kuvasi Olympoksen jumalten keskinäisen taistelun, jossa  Zeuksen johdolla ajettiin feminiiniset jumalattaret sivuun, hurjimmat  syrjäalueiden loukkoihin saakka.

Toisaalta olisi kovin yksisilmäistä esitellä ”Jumalten syntyä” vain naisvihan esityksenä. Myytit kertovat niin monista asioista. Esimerkiksi kertomus, jossa Kronos leikkaa Uranoksen peniksen, ei kerro vain johtajauroksen syrjäytymisestä, vaan samalla kosmisesta tapahtumasta. Tuon kastraation sanotaan kertovan ennen kaikkea maan ja taivaan erottamisesta. Tosiaan - maan ja taivaan erilleen leikkaaminen on aika rankka viilto.

Jumalten synnyssä Hesiodos kertoo tarinan Prometheuksesta, joka varasti Zeukselta tulen ja lahjoitti sen ihmisille. Zeus rankaisi Prometheusta (nimensä mukaisesti "ennalta harkitseva") sitomalla tämän kallioon ja lähettäen päivittäin kotkan raatelemaan hänen maksaansa. Ihmisiä Zeus rankaisi lähettämällä maailmaan kavalan naisen, Pandoran ("kaikkien lahjojen saajan"), mukanaan ruukku. Prometheuksen (ennalta harkitseva) veli Epimetheus ("vasta jälkeenpäin harkitseva") tietysti kurkisti tähän ruukkuun. Tällöin kivut ja kulkutaudit levisivät maailmaan: vain Toivo jäi jäljelle koska Epimetheus ehti sulkemaan kannen.