Valitus ja elegia

tekijä: Risto Tapani Niemi-Pynttäri Viimeisin muutos tiistai 20. heinäkuuta 2010, 16.42

Elegia merkitsee valitusta, e-legein viittaa nyyhkytykseen. Elegia etenee distikon -säeparien avulla, pitempi ja lyhempi säe vuorottelevat hieman nyyhkytyksen tapaan. 6-tavuinen heksametri ja 5-tavuinen pentametri vuorottelevat.

Kaipaus on elegian vire; hallitsevana on EI ENÄÄ - tunnelma (verrattuna oodin EI VIELÄ tunnelmaan) ja poissaolon kokemus, elegia rakentuu siis valitukselle sen suhteen mitä ei enää ole. Rakastetun menetys, rakauden haihtuminen, ajan kuluminen, ystävän poismeno, kreikkalaisen elegian rytmisenä lähtökohtana sanotaan olleen nyyhkytyksen. Eleginen, valittava ja surumielinen tunnelma.

Elegian sisältö on vaihdellut ajan myötä alkaen antiikin sotaa, isänmaata ja rakkautta ylistävistä runoista. Sittemmin termin merkitys on vakiintunut tarkoittamaan rakkauden, rakastetun tai ystävän kuoleman synnyttämää valituslaulua, josta eroottisuuskaan ei ole pois suljettu ja joka tuo julki runoilijan meditatiivisen mielentilan. Elegisen runouden muusa oli Kalliope, Orfeuksen äiti.

Taisteluelegialla on juurensa homerolaisessa eepoksessa, niitä esitettiin yhteisaterioilla taistelumoraalin lujittamiseksi.

"Kaunis on kuolo, kun sankarimielin joukkosi eessä
taistelet turvana maas, kaatuen kansasi vuoks.
Intoa hehkuen kilpenä seiso syntymämaasi,
riemuin henkesi näin lastesi eestä sä suo!"
(Tyrtaios)

 Tämä "Ateenalaisten lauluna" tunnettu taisteluelegia on Sibeliuksen marssilauluksi säveltämä. Antiikin aikana elegiaa ei tajuttu marssirytmiksi.

Poliittisten ja eettisten aatteiden ilmaisemisessa miete-elegia oli keskeinen. Esimerkiksi pienviljelmien pelastaja, Ateenan valtiomuodon uudistaja Solon (640-560) esitti yhteiskunnallista ohjelmaansa elegioiden avulla. Aikanaan hänet lueteltiin Kreikan seitsemän viisaan joukkoon.

Solonin runoudessa on paljon Hesiodoksen perintöä. Esimerkiksi pienviljelmien pelastaja, Ateenan valtiomuodon uudistajana tunnettu Solon esitti yhteiskunnallista ohjelmaansa, lakiehdotuksia ym. elegioiden avulla. Aikanaan hänet lueteltiin Kreikan seitsemän viisaan joukkoon.

Ateenan kaupunkivaltio oli kriisissä hänen aikanaan. Maanviljely oli pahasti suuromistajien hallussa ja pienviljelijät vaikeuksissa. Useiden tilat oli kiinnitetty velkojen pantiksi. Oikeudenmukaiseksi ja kohtuullista keskitietä poliittisesti edustavana tunnettu Solon valittiin ratkaisemaan ongelmaa. Hän julisti velat mitättömiksi mutta ei suostunut vaatimuksiin maan uusjaosta.

Sanottiin että Solonista olisi tullut suuri runoilija, ellei hän olisi valinnut poliittista toimintaa ja miete-elegiat olivat hänen poliittisen ajattelunsa välineitä.