Teatteri juhlana

tekijä: Juha Matti Nikolai Teppo Viimeisin muutos tiistai 15. huhtikuuta 2008, 11.55

Teatterin tietyt piirteet ovat peräisin Kreikasta. Teatteri on leikkiä joka on tarkoitettu katsottavaksi. Kreikkalainen kulttuuri kehitti sen mikä ymmärretään dramaattisella muodolla, ja joka toimii teatterissa nykyäänkin - aiemmin dramaattinen muoto vain liittyi kulttiseremoniaan.

Kreikkalaisella teatterilla oli uskonnollisen juhlan luonne. Mutta mitä on teatterin juhlan luonne? Ei välttämättä onnellisuuteen ja iloon liittyvänä, sureminen on myös juhlaan kuuluva. Juhla on luonteeltaan jotain arjesta kohoavaa, juhla muodostaa omanlaisen ajallisuutensa. Osallistuminen on juhlassa olemisen tapa.

Aika on juhlassa, menneisyys ja nykyisyys yhtyy muistelun aktissa. Jumalan läsnäolo, itsessään täydellinen hetki luotiin kulttiseremoniassa.

Mutta juhla ei saa luonnettaan vain siitä, että se kohoaa arjesta, eikä siitä että se on irti hyödyn tavoittelusta. Vaan siinä että kulttiseremoniassa tapahtuu eräänlainen luominen ja siirtyminen toisenlaiseen olemisen tapaan. Kulttiseremonian luonnetta ei voi ymmärtää nimeämällä sitä eräänlaiseksi maagiseksi käytännöksi, kuten usein on selitetty.

Teatteri kehittyi Ateenassa Dinoysoksen kulttijuhlien yhteydessä, sen korkein kukoistus oli 400-luvulla eKr. Kreikkalaisen draaman kolme lajia olivat 1)tragedia 2) komedia 3) satyyrinäytelmä.