Skip to content. | Skip to navigation

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

Luettelo Barokin Tyylipiirteistä

by bubbeli — last modified Apr 15, 2008 11:58 AM

Barokki liittyy ns. katoliseen reformaatioon ja oli perin juurin katolinen suuntaus, eräänlainen ristiretki siihen, minkä luterilaisuus oli torjunut: kuvien runsauteen. Luterilainen kuvakielteisyys oli torjunut kristillisen kulttuurin visuaalisen tradition ohittaen tuhatviisisataa vuotta ja palaten suoraan Raamattuun. Katolinen barokki merkitsi runsaan kristillisen tradition ja mystiikan arvostusta.

Itse käsite barokki tulee portugalin kielen sanasta "barrocco", koukeroinen, rosoinen, vastakohtana klassisen sileälle. Se oli myös tippukiviluolamainen kuten barokin kirkkoarkkitehtuuri. Barokki ei vaikuta goottilaisin pystysuorin linjoin, vaan pyöreiden ja raskaiden muotojensa ruhjovalla voimalla.

Barokin tyylipiirteitä olivat

  1. Uskonnollinen hartaus, moraalisuus ja opettavaisuus.
  2. Kuoleman korostus. Kuoleman merkkejä olivat „memento mori“, ihmisen katoavaisuudesta muistuttaminen  ja vetoomus elää hurskaammin. Sen komeimpia esimerkkejä ovat alttareiden krusifiksit, marttyyrien veriset kädet ja piinatut kasvojen ilmeet.
  3. Viehtymys väkivaltaan ja kauhuun, makaaberius ja groteski (grotto, hautaluolamainen) Tässä barokki edeltää kauhuromantiikkaa.
  4. Melankolia, yö, yksinäisyys korostuu erityisesti saksalaisessa barokissa.
  5. Abstraktien käsitteiden konkretisointi, uudestaan löydetty allegorisuus. Barokki saattaa mieluummin esittää hyveen allegoriseksi hahmoksi runsaslihaisen naisen, eikä askeettia. Pahe taas saa satanistisia piirteitä.
  6. Liioittelu, kohtuuttomuus tyylikeinona, viehtymys teatraalisuuteen ja illusorisuuteen. Barokille todellisuus oli näyttämö, jossa kunkin tuli esittää roolina. Aitoutta ja spontaaniutta ei koskaan esitetty suoraan.
  7. Viehtymys vastakohtiin, paradokseihin ja yllätyksiin.
  8. Sisäinen ristiriita, teokset eivät muodostaneet eheää kokonaisuutta
  9. Monumentaalisuus ja kollektiivisuus. Kun renessanssi korosti yksilöllisyyttä, niin barokki kokosi ihmiset joukoiksi kirkon tai yksinvaltaisen valtion suojiin. Ihminen ei ollut enää kaiken mitta, kuten renessanssissa, vaan barokki suuntasi kohti ihmistä suurempaa mittaa ja jumalallista järjestystä.
  10. Halu vaikuttaa vahvojen aistikokemusten kautta.
  11. Yleistä taiteessa oli halu viitata tuonpuoleiseen runsauden, ei askeesin kautta. Kuvan rikkaus ja maallinen runsaus tuodaan esille, mutta sellaisena että se ei merkitse mitään.