Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

Stiernhielmin Herkules – Ruotsalainen Aatelismies

tekijä: bubbeli — Viimeisin muutos tiistai 15. huhtikuuta 2008, 11.59


Stiernhielmin suurteos on Herkules –runo (1669) , joka käsittelee hoveissa keskeistä kysymystä: kuinka aatelisen on elettävä stoalaista pidättyvyyttä noudattaen ja alkuperäänsä kunnioittaen.

Herkules –runo on  allegoria sankarista tienhaarassa, jossa hänen täytyy tehdä valinta nautinnon ja hyveen välillä. Tätä mytologista aihetta on käytetty paljon. Sierhielm esitti sankarin ruotsalaisena aatelismiehenä, jota houkutteli sekä Lusta (nautinto ja pahe) että Dygd (hyve).

Allegoristen hahmojen perheessä Lustan joukkoihin kuuluu tyttäret Kättia, Lättia ja Flättia (himo, laiskuus ja kevytmielisyys), sekä juoppoutta edustava veli Ruus. Ja kuten tämän tyyppisiin allegorisiin tarinoihin kuuluu, he houkuttelevat sankaria kohti Venuksen temppeliä. Seuraavassa Stiernhielm parodioi, luetteloiden ja äänteellisesti kuvioiden kevytmielistä Flättiä –neitoa, itseasiassa ranskalaista muotia ja hovityyliä

Ett öga greet; med det andre då loog hon; snart War hon effterst,

Snart war hon för-åt i tripp-trapp, snäller och danswijk å foton.

Hån war klädd opå Fransk, där-å alt war brokot och krokot;

Ringat och slingat i kors; med franssar i lyckior och nyckior,

Pappat och knappat i ländg och i bredd; med såitsar och litsor;

Rundt omkring och i ring ala-mode, beflittrar och splittrar.

Rouva Dygd, puolestaan edustaa ihanteena olevaa stoalaista aatelisetiikkaa. Jaloa alkuperää olevan sankarin ei saa kuluttaa elämäänsä turhuuteen, vaan hänen on kuunneltava viisautta ja kuljettava hyveen hankalaa tietä. Stiernhielmin mukaan tosin jokainen ihminen on Jumalan kuva ja “taivaallista aatelia”. Käytännössä Herkules –runo oli aateliston tarpeista syntynyt teos; kunnian, jalon alkuperän ja hyveen ylistys.