Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

John Bunyan - Kristityn Vaellus

tekijä: bubbeli — Viimeisin muutos tiistai 15. huhtikuuta 2008, 11.58


Puritaanisuuden myötä uskonnollisesta elämänkatsomuksesta tuli aiempaa johdonmukaisempi, elämänmuotojen rationalisoituminen näkyi näin myös uskonnon alueella. Max Weberin mukaan tämän seurauksena on ”pohjattoman sisäisen yksinäisyyden tunteen” kasvu. Ratkaiseva kysymys oli, olenko minä pelastettu ja jokainen sai kulkea yksin kohti ikuisuuden hänelle määräämää kohtaloa. John Bunyanin Kristityn vaellus kiteyttää juuri tämän elämänkokemuksen:

”Kun Kristitty on käsittänyt elävänsä ”turmeluksen kaupungissa” ja saanut kutsun lähteä viipymättä pyhiinvaellukselle taivaiseen kaupunkiin, vaimo ja lapset riippuvat hänessä kiinni. Mutta hän tukkii sormin korvansa, syöksyy matkaan ja huutaa: Life, eternal life! .”

(Max Weber, 1980, s 77).

John Bunyan (1628 – 1688) oli saarnaaja, joka ei ollut kiinnostunut kirjallisuudesta, mutta kielellisesti hän oli erittäin lahjakas. Hänen käsissään puritaanisesta aiheesta syntyi merkittävä teos: Kristityn vaellus. Bunyanin teos on kiinnostava poikkeus romaanin historiassa, sillä yleensä romaanin traditio liittyy nimenomaan maallistumisen prosessiin. Romaania ei ole tapana lukea pyhänä tekstinä. Kristityn vaellus kertoo uskonnollisesti esimerkillisestä ponnistelusta kohti pelastusta samaan tapaan kuin exemplat, eli keskiaikaiset pyhimystarinat.

Bunyan kirjoitti Miltonin Kadotetun paratiisin (Paradise Lost) jälkeen teoksen joka oli aiempaa puritaanisemman lukijakunnan tarpeisiin. Itseasiassa Bunyan tuli kirjoittaneeksi romaanin nimenomaan sellaiselle lukijakunnalle joka aina on vastustanut romaania. Puritaanisten kristittyjen keskeinen ohje on ollut Raamatun lukeminen, ja muiden teosten välttäminen. Bunyanin Kristityn vaellus  hyväksyttiin puritaanisissa piireissä kirjaksi Raamatun rinnalle, koska se kertoi esimerkillisestä uskonnollisesta ponnistelusta.

Poliittiset muutokset Englannissa, monarkian restauraatio 1660 ja piispan keskeisen aseman palauttaminen kirkon piirissä  vaikutti voimakkaasti uskonnollisiin oloihin. Myös John Bunyanilta vaadittiin piispan julkista tunnustusta, mistä hän kieltäytyi ja joutui vankeuteen.  Bunyan oli uskonnollisen mielipiteensä vuoksi vangittuna  kaksitoista vuotta. Hänen kirjallisen työnsä kannalta vankeusvuodet olivat keskeisiä – silloin hän kirjoitti suurimman osan tuotannostaan, kuten Kristityn vaelluksen.

Ainoa kirja jota hän vankeusaikanaan  luki oli Raamattu. Bunyanin englantia sanotaan tyyliltään yksinkertaiseksi ja kotoiseksi, samalla se on nimenomaan Raamatun englantia. Bunyan eläytyi Raamattunsa niin, että sen kielestä tuli hänen omaansa.

Kristityn vaellus on allegorinen kertomus, jossa Kristitty (Mr. Christian) jättää perheensä ja pakenee Turmeluksen kaupungista pyrkien kohti Taivaallista kaupunkia. Keskeisenä motiivina on  kilvoittelu kohti pelastusta.

Aihe perustuu pyhiinvaellus -allegorialle, samaa aihetta käsitteleviä teoksia oli runsaasti ja selvimmät vertauskohteet ovat keskiaikaiset Everyman, ja Pietari Peltomiehen näyt. Bunyan uudistaa keskiaikaisen tämän allegorisen näky-aihelman.