Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

Maskuliinisuus

tekijä: bubbeli — Viimeisin muutos tiistai 15. huhtikuuta 2008, 11.58


"John Milton oli ensimmäinen maskulinisti" sanoi Virginia Woolf. Hän tarkoitti sitä, että Paradise Lost on ennen kaikkea patriarkaalisen arvojen ilmentymä. Maskuliinisuus on teosta hallitseva fantasia. Tämä tarkoittaa sitä että nainen on eliminoitu vaikuttavana tekijänä  pois eepoksesta. Paratiisissa vallitsee Jumalan asettama hierarkia: Aatami on Jumalan alamainen. Eeva on Aatamin alamainen, naisen tulee kuunnella miestä joka on viisaampi.

Saatanan tavoitteet kohdistuvat Eevaan. Miltonin kuvaamana järki tarkoittaa eräänlaista puolustusvarustusta, joka Eevalla olisi heikko. Miltonin naisen väheksynnän on nähty huipentuvan nimenomaan siinä että Eeva kuvataan miehen hengellisen heikkouden ilmentymänä. Tätä ilmaisee se että Aatamilla ja Eevalla ei ole samanarvoista suhdetta Jumalaan - nainen tavoittaa Jumalan vain miehensä kautta.

”….Mut erilaiset

he olivat, myös eri sukupuolta

mies miettivä ja uljas, nainen hellä

ja sulokas; mies luotu Jumalalle,

mut nainen Jumalalle miehessään.”

( IV 299 – 303 suom. Yrjö Jylhä )

Jumala esittelee Aatamin Eevalle sanoen, että tässä on hän jonka mielikuva sinä olet. Parhain kiitos Aatamilta on samankaltainen minun parempi kuvani(V 95). Nainen määrittyy siis miehen kautta, eikä hänellä ole identiteettiä muuten kuin miehen kautta.

Maskuliinisuuden valta näkyy Aatamin ja Eevan suhteessa. Eeva on Aatamin kyljestä löytynyt luu, eräänlainen fallos, jonka Jumala otti käteensä ja kädessä se kasvoi:

"Hän käsin muovas kylkiluuta, kunnes

Nous esiin olento, mun kaltaiseni"

(VIII 469-470)

Näin mies-jumalasta miehelle syntyi Eeva. Hän puolestaan ensi töikseen rakastui itseensä, lähteen kuvajaisessa. Kunnes Jumala itse muistuttaa -  nainen sinä olet vain mielikuva, ja ihailusi sinun tulee osoittaa Aatamille.

Maskuliinisuuden malli näkyy myös toisella tasolla. Taivaan valtakunta muodostuu Jumalasta ja hänen hovistaan, jossa ei ole naispuolisia voimia. Taivas oli miesten maailma, siellä onnelliset miehet ja Jumala loivat harmonisen hallinnon.

Eva,  maallinen nainen, on tekijä, joka aiheuttaa hierarkiaan ristiriidan. Yhtyessään Eevaan Aatami kokee eron heidän välillään, sen kuinka pelottavan toisenlainen Eeva on. Mutta enkeli Rafael rauhoittaa Aatamia kertomalla, että juuri se ei naisessa ole inhimillistä vaan eläimellistä.

Lopulta kuitenkin Aatami on ensimmäinen mies jolla on mahdollisuus rakkauteen naisen kanssa – se on visio vapaiden ihmisten yhteiskunnasta. Joka paratiisin menettämisen jälkeen jää ainoaksi toivoksi.