Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

Katolinen reformaatio ja jesuiitat

tekijä: bubbeli — Viimeisin muutos tiistai 15. huhtikuuta 2008, 11.58


Katolista reformaatiota eli ns. vastauskonpuhdistusta ei voi ymmärtää, jos sitä pidetään vain protestanttisen uskonpuhdistuksen vastareaktiona. Molempien reformaatioiden taustalla on suuri hengellinen mullistus, ja monilla uskonpuhdistuksen piirteillä on vastineensa katolisessa reformaatiossa.

Katolinen reformaatio oli ilmeisesti hyvin erilaisia pyrkimyksiä sisältävä suuntaus. Vallalle tulivat ahdasmieliset ja kiihkouskonnolliset piirteet toisaalta,  ja traditioiden hakeminen toisaalta, sekä lisäksi maailmasta pois kääntyminen ja meditoiva henkisyys. Yleensä tuona aikana henkevyys ja yltiömäinen uskonnollisuus sekoittuvat.

Kärkevimmillään tuota aikaa kuvaa jesuiittaveljeskunta ja sen perustaja Ingatius Loyola.

Loyolan toiminnassa tulee esille espanjalainen ritari-ihanne ja pyrkimys toteuttaa se käytännössä. Kun Loyolan jalka ruhjoutui sodassa, hän joutui lepäämään ja lueskelemaan pitkät ajat. Loyola ei kuitenkaan lukenut ritariromaaneja kuten Don Quiote, vaan uskonnollista kirjallisuutta. Viimein Loyolalle kirkastui ”torninäyssä” se mitä oli tehtävä. Hän halusi Kristuksen ritariksi.

Jesuiitat jatkoivat Augustinuksen ”Civitas dei” ajatusta Jumalan hengellisen valtakunnan luomista maan päälle. Vuosikausia kestäneessä taistelussa protestantteja vastaan jesuiitoista tuli pian koko katolisen maailman tärkein edustaja. Jesuiitoista tuli pelätty ja vastauskonpuhdistuksen johtava järjestö.

Inkvisitioon liittyvistä toimistaan huolimatta Jesuiitoista ei voi esittää mitään mustavalkoista. Täysin vastakkaiset pyrkimykset rinnastuvat sen toimissa. Jesuiitat, Kristuksen soturit, oli toisaalta hyvin militaristinen ja häikäilemättömästä valtaa käyttävä järjestö. Sillä oli pian johtava asema koko katolisessa maailmassa. Espanjassa jesuiitat onnistuivat pitämään protestanttiset ja muut vapaamieliset opit loitolla. Jesuiitat olivat monien poliittisten salamurhien ja vallankeikautusten takana. Juuri jesuiittoihin on liitetty ajatus, että tarkoitus pyhittää keinot

Samalla jesuiitat omaksuivat humanistisen sivistysajattelun. Militaristisen järjestön kouluissa vallitsi lempeä humanismi. Opettajat eivät käyttäneet lainkaan ruumiillista kuritusta. Tämä oli poikkeuksellista aikana jolloin muut koulut olivat pääasiassa piiskauslaitoksia. Jesuiittakoulujen periaatteena oli väkivallan välttäminen, ja oppilaiden oman ymmärryksen kehittäminen. Jesuiittakoulujen opettajat olivat rakastettuja, ymmärtäviä ja pedagogisesti huomattavasti kaikkien muiden koulujen opettajia parempia.  Jesuiittakoulut antoivat  pitkälle 1600 -luvun jälkeenkin aikansa parasta koulutusta, niinkin vahva ateisti kuin Voltarie, oli lähtöisin jesuiittakoulusta.

Mutta kokonaisuudessaan jesuiitat olivat täysin sotilaallisesti organisoitu järjestö. Hengelliset harjoituksetkin olivat kurinalaisia, niin että hengellisen soturin täytyi ohjata kurinalaisesti omaa mielen sisältöään.