Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

Kirjapaino Mullisti Kommunikaation

tekijä: bubbeli — Viimeisin muutos maanantai 28. syyskuuta 2009, 12.20


Entinen kehystäjä Gutenberg sai 1430 –luvulla loistavan liikeidean, hän teki metallikirjakkeita ja kokeili voiko niiden avulla monistaa tekstiä. Rahoittajansa kanssa hän sai vuonna 1455 myytäväksi painamalla tehtyä 42-rivistä Raamattua. Uutuus oli sensaatio ja pian painoja syntyi joka puolelle Eurooppaa. Vahinko että Gutenbergin liikekumppani vei itselleen ensimmäisten painotöiden tuotot.

gutenberg bible
Gutenbergin raamattu USA:n kongressin kirjastossa

Lutherin liikkeelle saattamassa uskonpuhdistuksessa kirjapainolla oli jo ratkaiseva merkitys, koska sen myötä kirkkoon kohdistettu kritiikki tuli yleiseen tietoon. Koko protestanttisen liikkeen keskeinen idea oli korostaa yksilöllistä jumalsuhdetta, niin että papisto ei ole enää se välttämätön Jumalan sanan välittäjä. Painetut Katekismukset tekivät tämän käytännössä mahdolliseksi, jokainen saattoi omasta kirjastaan lukea Jumalan sanaa.

Kirjapaino mullisti koko kommunikaatiojärjestelmän, mutta vain koska siihen liittyvä rajaton monistamisen mahdollisuus liitettiin systemaattiseen markkinointiin. Itse kirjapainotaito tunnettiin jo aiemmin Kiinassa, mutta ilman suurempia seurauksia. Vain Euroopassa sitä käytettiin kirjojen tuotannon lisäämiseen.

Kirjapaino on muuttanut ennen kaikkea sosiaalista järjestelmää, yhdistyneenä lukutaidon lisääntymiseen se mahdollisti alempien säätyjen sivistymisen. Aiemmin kirjat olivat hyvin kalliita ja kuuluivat aiemmin vain aristokratian ja varakkaiden porvareiden omistukseen. Nyt halpoja lukemistoja alkoi olla toreilla ja markkinoilla. Kirjapaino teki siis kirjasta helposti saatavan. On huomattava, että samalla kirjapaino vaikutti koko yhteiskuntarakenteen demokratisoitumiseen.

Oikeus painaa kirjoja tuli kirjapainolle kuninkaan antaman privilégen myötä, tämä merkitsi sitä että muut eivät saaneet painaa samaa kirjaa markkinoille. Kirjoittajan oikeuksien kannalta tämä oli tärkeää. Alkuvaiheessa tällä oikeudella ei ollut suurtakaan merkitystä, markkinoilla ei kukaan voinut kontrolloida kenen painamia kirjoja kansalle myytiin. Samalla nämä oikeudet olivat kalliita ja ne edellyttivät suhteita hoviin, joten usein myös myös kirjailijan kannalta oli helpompi painaa kirjaa ilman lupaa.

Vähitellen 1500 –luvun lopulla kirjojen tuotannon kontrolli siirtyi entistä vahvemmin kruunulle. Tämän vuoksi esimerkiksi Rabelais Ranskassa eli varsin vaarallisessa tilanteessa. Hänen salanimellä julkaisemansa Pantagruel kiellettiin, mutta silti sitä myytiin markkinoilla valtavia painosmääriä. Tekijän paljastuminen olisi tiennyt vankeutta.

Kontrolli oli kovaa, mutta sattumanvaraista. Vaikka kruunu valvoi painamisen oikeuksia, niin kirjailijat, painajat ja kauppiaat harvoin välittivät määräyksistä – kiinni jäädessään he saivat julmia rangaistuksia, kidutuksista kuolemantuomioihin asti.