Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

Yksilöllinen Jumalasuhde - Luther

tekijä: bubbeli — Viimeisin muutos maanantai 28. syyskuuta 2009, 12.20


Lutherin liikkeelle saattama uskonpuhdistus ei ollut vain uskonnollinen mullistus, se muutti koko yhteiskunnan. Aikaisemmin täysin maallisina pidetyt seikat kuten seksuaalisuus ja työ tulevatkin Lutherin myötä osaksi uskonnollista kuuliaisuutta. Uskonpuhdistuksen myötä alkaa kehittyä uudenlainen askeettisuus, joka ei tarvinnut luostareita, vaan sitä voitiin harjoittaa perheessä ja työpaikoilla.

Henkilökohtaisen uskon korostamista voi pitää renessanssihenkisen yksilöllisyyden viimeisenä vaiheena. Muita kaikuja renessanssista oli Lutherin vapaamielinen suhtautuminen aistillisuuteen ja maalliseen rakkauteen. Lutherin myötä aviollinen seksuaalisuus tuli hyväksytyksi ja positiiviseksi seikaksi. Nämä seikat uudistivat paitsi uskonnon, myös sosiaalisen elämän perustan, moderni yksilöllinen ja ennen kaikkea perhekeskeinen elämäntapa syntyy uskonpuhdistuksen myötä.

Toinen keskeinen seikka on Lutherin uudenlainen käsitys työstä. Aiemmin työtä on pidetty vain maallisena ja välttämättömänä pahana, nyt hän tulkitsee raamatullisen ”kutsumuksen” siten että se voidaan liittää työhön. Ihmisen tulee palvella Jumalaa siinä ammatissa minkä on saanut, tämän myötä työkuri ja työn arvostus nousivat keskeisiksi seikoiksi.

Martin Luther ei ollut yhtä selkeä humanisti kuin Erasmus, silti hänen vaikutuksensa perustuu paljon humanismiin. Erasmuksen humanismi vaikutti paljon Lutheriin tämän pitäessä luentoja Uudesta Testamentista Wittenbergin yliopistossa.

Lutherin kuuluisat teesit, jotka hän naulasi kirkon seinään, ja josta uskonpuhdistus sai alkunsa eivät olleet varsinaisesti agitaatiolauseita, vaan käsin latinaksi kirjoitettuja väitteitä. Uusi ja mullistava kirjapaino levitti kirjoitukset nopeasti kaikkialle ja saksan kansan kielelle käännettyinä. Siinä vaiheessa kirkko puuttui asiaan ja vaati Lutheria tarkentamaan kantaansa.

Uskonpuhdistuksen valtava agitaatio perustui paljolti kirjapainon mahdollisuuksiin. Luther käsitti kirjapainon demokraattisen merkityksen, ja hän osasi käyttää sitä liikkeensä hyväksi.

Kirkko syytti Lutheria kerettiläisyydestä, sillä seurauksella että Lutherin kritiikki kävi entistä purevammaksi. Kiistat johtivat siihen että Luther julisti ettei yksikään auktoriteetti saanut nousta yksilöllistä jumalsuhdetta tärkeämmäksi. Näin renessanssin individualismi mullisti myös uskonnon.

Alkuvaiheessa Lutherin johtama uskonpuhdistus levisikin vapauden merkeissä, jumalasuhde ei edellytä kirkkoa eikä mikään saa tulla yksilön ja Jumalan välille.

Kun sitten protestanttinen kirkko oli perustettu, tästä vapaudesta oli välttämätöntä tinkiä. Erilaiset puhdasoppisuuden pyrkimykset korostuivat taistelussa uskonnollisesta vallasta. Lopulta 1600 -luvulla eri puhdasoppiset suuntaukset taistelivat kaikkialla durer ja taistelu sai kaikki toteuttamaan hyvin jyrkkää politiikkaa. Näiden kiistojen seuraukset olivat saksanmaalla hyvin tuhoisia, ja johti osaltaan 30 –vuotiseen sotaan ja sivilisaation taantumaan. Suvaitsemattomuus oli samankaltaista katolisten jesuiittojen, kalvinistien ja protestanttien leireissä.


LUTHERIN SAKSANKIELI

Saksankielisen Raamatun käännöksen tekijänä Luther tuli muuttaneeksi myös kirjallisuuden suunnan. Tosin Luther ei ollut ensimmäinen, joka käänsi Raamatun, sillä 1522 tunnettiin Saksan alueella 17 kansankielistä käännöstä Raamatusta, mutta kielenkäytössään Lutherin työ oli kuitenkin mullistava kaikkiin muihin verrattuna. Jopa Lutherin katoliset vastustajat käyttivät hänen käännöstään.

Kirjakielessä Luther edisti yksinkertaisuutta ja koruttomuutta joka antoi suunnan modernille saksalle.

Luther tunnetaan myös protestanttisen virren kehittäjänä. Katolisessa kirkossa ei virrellä ollut samanlaista merkitystä. Luterilaisessa jumalanpalveluksessa virret olivat keskeinen tapa ilmaista seurakunnan yhteenkuuluvuutta. Lutherin onnistui yhdistämään virsiin kansanlaulujen yksinkertaisuus ja seurakunnallisen hartaus. Hänen ”Jumala ompi linnamme” kuuluisan virren taustalla on Albert Dürerin piirros ”Ritari, kuolema ja paholainen”. Siinä ritari joka uskon asein varustautuneena käy pelottomasti vastustamaan pahoja voimia.