Kun Palvonta Kääntyy Tuhoavaksi

tekijä: Tero-Erik Sakari Tuomala Viimeisin muutos tiistai 15. huhtikuuta 2008, 11.58


Gerbinon rakkaus (4 päivä 4.)

Boccaccio kertoo erään Decameronen tarinan alussa, kuinka myös korvakuulolta voi rakastua. Gerbino on kuullut puheita kaikkein kauneimmasta  naisesta, hienoimmasta ja jaloimmasta prinsessasta. Tämä Tunisian prinsessa vastaavasti on kuullut kaikkein hyveellisimmästä ja ritarillisimmasta nuorukaisesta, prinssi Gerbinosta. Niinpä prinssi lähettää terveisia prinsessalle:

"Prinsessa ihastui terveisistä ja ilmoitti rakastavansa Gerbinoa yhtä lämpimästi. Todistukseksi tästä hän lähetti jalokiviään Gerbinolle ja hän lähetti rakastetulleen usein kirjeitä ja arvokkaita lahjoja saman lähetin välityksellä sekä vaati prinsessaa lupaamaan, että tämä käyttäisi ensimmäistä sopivaa tilaisuutta tavatakseen hänet." 

Kirjeitä, jalokiviä ym. lahjoja voi tässä pitää suurten toiveiden ja odotusten symboleina. Prinsessa lähettää parhaat jalokivensä. Nykyaikaisesti sanottuna tällaisen palvovan ja etäisen ihailun perusteella he haluavat naimisiin.

Mutta prinsessaa ollaan naittamassa toiselle. Gerbino raivostuu, varustaa laivan ja lähtee ryöstämään morsianta.  Sillä välin Tunisian kuningas oli muuttanut mieltään ja lupautunut tyttärensä toiveisiin. Mutta Gerbino ei tiedä tätä, lietsoo miehistönsä ryöstövimmaan ja käy tunisialaisten laivan kimppuun. Kun Gerbino näkee prinsessan, hän hullaantuu ja menettää viimeisenkin malttinsa. He hyökkäävät laivalle, ja sytyttävät sen palamaan. Kun tunisialaiset huomaavat että he ovat kuoleman omia, ylpeydestä raivostuneina he tuovat prinsessan laivan keulaan ja surmaavat hänet prinssin silmien edessä sekä heittävät ruumiin mereen sanoen:

 "Ota hänet nyt! Annamme hänet sinulle sellaisena kuin voimme ja olet petoksesi vuoksi ansainnut!"

Raivoissaan tästä Gerbino hyökkää yksin laivaan ja riehuu siellä surmaten joka miehen.

Sekopäisenä palatessaan kotiinsa hänet vangitaan ja teloitetaan. Hän ei pystynyt hallitsemaan suuria toiveitaan.