Shelley Ja Vallankumouksen Hetki

Shelleyn "Prometheus Unbound" runodraamassa vallankumouksen ja uuden maailman synnyn hetki kuvataan taivaalle ilmestyvinä vaunuina. Shelley kuvaa vallankumousta ensin anarkistisena kaaoksena. Hetki, jolloin valta on kaduilla, jolloin mitään ei ole vielä ratkaistu, kun valta ei ole kenelläkään se on kuvattu ”hetken valtana”, ja "kuolemattomina tunteina".

Shelley kuvasi tuon ratkaisevan hetken vaunuvaljakkona, joka nousee taivaalla esiin pimeydestä hieman samaan tapaan kuin nykyelokuvassa ”Independence Day” jossa ufo lähestyy taivaalta. Tämä taivaalta tulevien vaunujen aihe on ikivanha, aina raamatullisesta Hesekielin vaunuista lähtien.

Shelley kuvasi vaunuja näin:

"Kalliot halkeavat, ja purppurausvan läpi katselen sateenkaarisiipisiä

hevosia, jotka polkevat ilmaa..."

Shelley vaikka on ateisti käyttää kristillisen tradition ilmestyskuvaa. Miltonilla oli "Paradise Lost" teoksessa myös sama kuva "jumalaisen isän vaunut". Dantella nämä "taivaalliset vaunut" eivät  kuljettaneet jumalaa vaan taivaan iloon siirtynyttä ihannetta Beatricea. Mutta nämä vaunut olivat jo kaksipyöräiset, ja roomalaisten sotavaunujen näköiset. Roomalaisilla tällaiset vaunut kulkivat aina voitonkulkueen kärjessä, voiton merkkinä.

The Triumph of Life" (1822) on Shelleyn viimeinen kesken jäänyt teos. Siinä kuvataan ihmiskunnan rajua tanssia pölyisellä maantiellä elämän vaunujen edessä. Kaikki heittäytyvät maahan tielle osoittamaan kunnioitustaan, mutta vaunujen mentyä ylitse he nousevat pystyyn vanhoina ja harmaina, murtuneina olentoina. Vaunujen matkatessa edelleen ja pimeän langetessa.

"The Thriumph of Life", keskeneräinen viimeinen runo on viimevuosina nostettu esille. Tämä runo on kieleltään antiteettinen. Nimi viittaa elämän ylistykseen, mutta runo kertoo elämään sisältyvän kuoleman voitosta.