Rosvot Nuoressa Draamassa

Omana aikanaan ”Sturm und Drang”  näkyi ennen kaikkea draamassa. Eräs draamoissa voimakkaasti esille tullut piirre oli yhteiskunnan vastaisen sankarin nousu. Tunnetuin on Schillerin Rosvot, jossa isänsä kiroamasta opiskelijasta tulee rosvojoukon johtaja.

Nuori draama korosti välitöntä ja suoraa ilmaisua. Villi, aistillinen,  luonnollinen ja välitön oli usein Sturm und Drang draaman sankari – ja sellaiseksi sopi ”jalo rikollinen”.  Kauden merkittävin näytelmä, Schillerin ”Rosvot” tuo tämän ilmi. Nuori Goethekin kirjoitti oman käden ”nyrkkioikeutta” ihailevan draaman ”Götz von Berlichingen eli Rautakäsi”. Näissä draamoissa rikottiin lakia ja yhteiskuntajärjestystä vapauden nimissä.

SCHILLERIN ROSVOT

Schillerin isä oli vaativa ja ankara, pojan suhde isäänsä kehittyi viha-rakkaussuhteeksi; kapina auktoriteetteja vastaan ja sitten yllättävä sopu näkyy myös ”Rosvot” –näytelmässä.

Nuoren Schillerin kerrotaan kirjoittaneen ”Rosvot” sotilasakatemian oppilaana, jonne hänet oli pakotettu, ja jota hän vihasi. Samalla Schiller haaveili ”Sturm und Drang” –nuorison vapaudesta. Hän oli lukenut Fieldingin ”Tom Jonesin” ja sanoi nyt kirjoittaneensa hahmosta, jollainen tämä olisi ”Sturm und Drangin” aikaan.

Hän julkaisi ”Rosvot” ensin anonyymina ja väärien painotietojen turvin. Näytelmä sai heti valtavan menestyksen.

Rosvojen (Die Räuber) päähenkilö Karl Moor viettää ensin melko värikästä opiskelijaelämää, mutta haluaa parantaa tapansa ja palata kotiin. Nuorempi veli Franz, joka on näytelmän paha hahmo ja  juonii häntä vastaan. Franz haluaa paitsi Karlin morsianta myös tämän esikoisoikeutta itselleen. Veli väärentää Karlin isä kreiville lähettämän kirjeen  - niin että isä luulee pojastaan tulleen rikollinen.  Niin isä ilmoittaa Karlille ettei tahdo nähdä tätä koskaan enää. Näytelmässä kehitellään siis isänrakkauden ja veljesvihan motiiveja.

Saatuaan isältä kirjeen, jossa tämä kieltää poikansa, Karl katsoo että hän on oikeutettu nousemaan henkilökohtaiseen kapinaan yhteiskuntaa vastaan. Hän kokoaa rosvojoukon joka vannoo taistelevansa yhdessä tyranneja vastaan. Robin Hoodin tavoin he rosvoavat rikkaita ruhtinaita, ministereitä ja pappeja.

Franz -veli valehtelee isälleen että Karl on isän kirouksen murtamana kuollut sodassa. Isä sairastuu ja käy niin höperöksi että Franz voi ottaa linnan haltuunsa ja sulkea isänsä tornivankilaan.  Karlin rakastettua Amaliaa hän yriittää vietellä, mutta turhaan sillä Amalia uskoo edelleen Karliin.

Kaipuu ajaa Karlin valepukuisena kotilinnaansa, ja hän kuulee sattumalta isänsä valituksen tornista. Pian Karl saa vapautettua isänsä ja paljastaa Franz –veljen juonet. Veli tekee tunnontuskissaan itsemurhan.  Karl löytää rakastettunsa ja päättää aloittaa uuden elämän linnassaan. Mutta silloin rosvojoukko muistuttaa että Karl on vannonut taistelevansa heidän kanssaan loppuun asti. Hän on umpikujassa, ja tekee ratkaisun: hän surmaa rakastettunsa ja jättäytyy pidätettäväksi.

Kun Karl Moor vangitaan, hän julistaa vielä lopuksi että hänen päästään luvattu palkkio tulee maksaa eräälle köyhälle miehelle, jolla on suuri perhe.

Juonikuvauksestakin voi päätellä, että Rosvojen taustalla on eräänlainen isäkapina, jota ei voi suoraan osoittaa. Isän kirous oikeuttaa Karlin kääntymään yhteiskuntaa vastaan, ja oudon tuntuinen loppuratkaisu on tältä kannalta uskottava – kapinallisuutensa vuoksi Karl ei voi jäädä enää kreiviksi linnaan jonka on perinyt.