Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

Valistusruno - Juteini

tekijä: Risto Tapani Niemi-Pynttäri Viimeisin muutos torstai 12. tammikuuta 2012, 14.36

Voi sun juttujas, Juteini
villitsijä veisujasi
Mitäs konna kirjoittelet
Mitä leuoistas laseksit aivan ilman ajatusta
Mitäs pappeja paneksit koiran hampailla kaluilet.

Näin solvattiin aikanaan Jaakko Juteinin uskontokriittisiä kirjoituksia. Mielipidekirjan Anteckningar af Tankar uti VariantaÄmnen (1827) kaikki löydetyt kappaleet poltettiin Viipurin torilla. Kristinopin totunnaisia tulkintoja arvostelevalla kirjailijalla ei tuolloin ollut minkäänlaista turvaverkkoa.

Suomenkielisen lyriikan pioneeri ja marttyyri oli Jaakko Juteini. Hän oli selväpiirteinen valistuskirjailija, joka pyrki opastamaan lukijoitaan. Hän edisti suomalaisuuden asiaa, neuvoi sairauksien hoitamisessa ja varoitteli taikauskosta, riettaudesta, tupakanpoltosta ja juopottelusta.

Juteinin tuotantoa ei voi tasoltaan verrata esimerkiksi Runebergin tai Kiven teoksiin. Juteinin tekstit ovat kiinnostuneet enemmän historiantutkijoita.

Kirjallisuuden kannalta ovat esillä olleet vain tekijän kolme tunnetuinta tekstiä, "Laulua Suomessa' lijoka tunnetaan myös nimellä "Arvon mekin ansaitsemme".

"Laulu Suomesta" (1816) voidaan  lukea osana historiallista jatkumoa. Perinteen aloitti Franzenin "Weisu kuningalle Suomen kansalda" (1805), ja sen huipensi sittemmin Runebergin "Maamme" (1848). Traditio taipui 1800-luvun lopulla erilaisiin muunnelmiin samasta teemasta esimerkiksi Aleksis Kiven runoissa.

 

Valistuksen henkeen Jutenini oli ensimmäinen  rauhanaatteen runoilijana ja eläintensuojelija Suomessa. Hänen teoksens taistelivat tulevaisuuden puolesta. Samalla Juteteini oli vahvasti perinnekantainen ja otti omaperäisellä tavalla käyttöönsä suomalaisen  kansanrunouden aineksia.