Raamatun Järkevyys

tekijä: Tero-Erik Sakari Tuomala Viimeisin muutos tiistai 15. huhtikuuta 2008, 12.02


Saksalaisen valistuksen (Aufklärung) keskeinen ja luonteenomainen essee on myöhäisvaiheen Gotthold E Lessingin (1729-1781) Ihmiskunnan kasvatus. Siinä hän yhdistää raamatullisen ilmoituksen ja ihmiskunnan kehityksen  - hänen mukaansa Jumalan ilmoitus muuttuu sitä mukaan kun ihminen kehittyy ja kypsyy vastaanottamaan henkistä todellisuutta. Otteessa näkyy kuinka saksalainen valistus poikkeaa ranskalaisesta ateistisesta valistuksesta:


IHMISKUNNAN KASVATUS (ote)

§ 76 (…) Sana ”salaisuus” merkitsi kristinuskon alkuaikoina aivan toista kuin me sillä nyt ymmärrämme, ja ilmoitustotuuksien kehittyminen järjen totuuksiksi on kerta kaikkiaan välttämätöntä, jos ihmistä on tarkoitus auttaa. Kun ne ilmoitettiin, ne eivät todellakaan vielä olleet järjentotuuksia, mutta ne ilmoitettiin, jotta niistä tulisi sellaisia (…)

§77 Mikseipä meidän pitäisi myös uskonnon kautta, jonka historiallisen totuuden laita, jos niin tahdotaan sanoa, näyttää olevan surkeasti, kuitenkin tulla johdetuksi tarkempaan ja parempaan käsitykseen Jumalan olemuksesta, luonnostamme, suhteestamme Jumalaan? Eihän ihminen itse omine järkineen niihin olisi koskaan päätynyt.

§80 Sillä tässä ihmissydämen omanvoitonpyyteessä, jossa hän tahtoo käyttää ymmärrystäänkin vain siihen, mikä koskee ruumiillisia tarpeitamme, on enemmänkin kyse hänen typistämisestään kuin hiomisestaan. Kun ihminen saavuttaa täydellisen valistuksensa ja hänen on määrä päästä siihen sydämen puhtauteen, joka saa meidät  kykeneviksi rakastamaan hyvettä hyveen vuoksi, hän tahtoo kertakaikkiaan olla perehtynyt henkisiin kohteisiin.”

(Mitä on valistus? Toim. Juha Koivisto, Markku Mäki, Timo Uusitupa, Vastapaino 1995,  suom. Markku Mäki s 64 -65)