Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

Romanssista Romaaniin

tekijä: bubbeli — Viimeisin muutos tiistai 15. huhtikuuta 2008, 12.02


Englantilaiseen valistukseen liittyy olennaisesti kritiikki ns. huonoa ja viihteellistä luettavaa vastaan: siksi romaanin (novel) tuli poiketa selvästi romanssista.

”Romanssi on herooinen satu, se käsittelee ihmeellisiä henkilöitä ja seikkoja. – Romaani on kuva todellisesta elämästä ja tavoista, ja siitä ajasta jolloin se on kirjoitettu. Romanssi kuvaa ylevällä ja kohottavalla kielellä jotain mitä ei koskaan ole tapahtunut, eikä voikaan tapahtua. – Romaani luo tutun suhteen asioihin joita sattuu joka päivä silmiemme edessä, sellaisia joita voi sattua ystävällemme, tai itsellemme… ja tuo ne ilmi niin uskottavina että luulemme (ainakin lukemisemme ajan) että kaikki on totta, että tarinan henkilöiden ilot ja surut vaikuttavat kuin ne olisivat omiamme.” 

(Clara Reeve: The Progress of Romance, 1785)

Kun porvaristo oli tulossa johtavaksi yhteiskuntaluokaksi aateliston tilalle, myös kirjoittajan asema muuttui.  Uudenlainen kirjailijatyyppi rakentui 1700-luvun Englannissa menestyksekkään journalismin keinoin. Merkittävimmät kirjailijat, kuten Swift ja Defoe, olivat journalisteja. Kirjallinen menestys ja kuuluisuus oli nyt ansaittava markkinoilta ja lukijakunnalta:

”Kirjoittamisesta on tullut merkittävä haara Englannin taloudelle. Kirjakauppiaat ovat suuria tehtailijoita tai työnantajia. Monet kirjoittajat, kirjailijat, apukirjoittajat ja muut kynän ja musteen avulla toimijat ovat työmiehiä suurten tehtailijoiden palveluksessa.”

(Defoe, Essay upon Literature, 1726)  

Kirjailijat hankkivat hyvin, mutta kustantajat hankkivat vielä paremmin, Henry Fielding ansaitsi Tom Jonesin ensimmäisestä painoksesta 700 £  ja toisesta 100 £, mutta kustantaja teki kirjalla lähes 100 000 £ omaisuuden.

Kun romaanista tuli näin keskeinen seikka englantilaisessa julkisuudessa, alalla tapahtui paljon koko ajan. Syntyi piraattipainoja, otettiin suuria halpapainoksia taskukoossa, perustettiin divareita.  Ensimmäinen kiertävä kirjasto perustettiin Lontooseen  1756 , näin jokaisen ei enää tarvinnut ostaa omaa romaaniaan.