Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

tekijä: huli — Viimeisin muutos torstai 09. syyskuuta 2010, 17.00

Myöhäisantiikki oli ristiriitaista aikaa. Rooman imperiumin hajoaminen oli alkanut ja tämä näkyi myös taiteessa. Samoihin aikoihin varhaiskristillinen taide alkoi kehittyä rakentaen ilmaisuaan Rooman taiteen perusteille. Kristinuskon leviämisen myötä sen vaikutus alkoi vähitellen tuntua kaikessa taiteessa ja arkkitehtuurissa.

  1. Aika, paikka ja syntykonteksti?

Myöhäisantiikin kauden katsotaan alkaneen 200-luvulla Rooman imperiumissa tapahtuneiden yhteiskunnallisten muutosten seurauksena. Tuolloin keisarikunnasta muodostui sotilasdiktatuuri, jonka myötä suosiota saanut antiklassinen tyylikausi johti taiteen ja arkkitehtuurin muutokseen. Myöhäisantiikin on katsottu kestäneen n. 600-luvulle asti, tosin osittain jo kristillisenä kautena. Myöhäisantiikin aikana valtakunnan painopiste alkoi siirtyä pois Roomasta kohti itää. Varhaiskristillinen taide kehittyi myöhäisantiikin aikana ja sen on katsottu kestäneen aina 100-luvulta 700-luvulle saakka. Varsinkin 200-luvulla kristinuskoa vainottiin ja se joutui toimimaan salassa. Muutos tapahtui vuonna 313, kun keisari Konstantinus virallisti sen aseman.

  1. Keskeiset pyrkimykset?

Myöhäisantiikin taiteessa pyrittiin enemmän ideoita kuin todellisuutta kuvaavaan tyyliin. Samansuuntainen pyrkimys vallitsi myös varhaiskristillisessä taiteessa, joka keskittyi sisällön esittämiseen ulkoisen muodon sijaan.

  1. Aiheet?

Myöhäisantiikissa etenkin 200-luvulla keskeiseksi nousivat hallitsijamuotokuvat, joissa keisari kuvattiin jumalana. Maalaustaiteessa keskeisiä olivat kertovat ja mytologiset aiheet. Varhaiskristillisen taiteen aiheet saatiin vanhasta ja uudesta testamentista. Keskeisenä aiheena oli Kristus, joka esitettiin parrattomana, lähinnä kreikkalaiseen Apolloniin vertautuvana voittajahahmona. Tunnetumpi versio pitkähiuksisesta ja parrakkaasta Kristuksesta kehittyi 300-luvulla. Vainojen aikana varhaiskristillisen taiteen aiheet olivat vahvasti symbolisia. Esim. kala ja leipäkori symboloivat pyhää ehtoollista.

  1. Tyylilliset ja tekniset ominaispiirteet?

Myöhäisantiikin taiteessa antiikin teosten jäljentäminen hiipui ja kuvanveisto keskittyi reliefeihin, sarkofageihin ja muotokuviin. Taiteen muotokieli muuttui huomattavasti erilaisen kuvakäsityksen myötä. Myöhäisantiikin taiteen yleisinä piirteinä voidaan nähdä kuvatilan esittämisen sekä leikkauksien ja lyhennyksien poisjäänti, klassiseen taiteeseen verrattuna jäykkä, kömpelö ja frontaalisuuteen perustuva henkilökuvaus, lineaarisuus ja realismin katoaminen esim. muotokuvista, joissa korostunut idealuonne näkyi eritoten mallille tehdyistä ylisuurista silmistä. Kyseisen kehityksen on nähty johtaneen kristillisen taiteen pyhimyskuviin. Varhaiskristillisessä taiteessa tyylipiirteet lainattiin antiikin taiteesta ja siihen sekoitettiin kristillistä ikonografiaa. Katakombien maalaukset olivat varhaisinta kristittyä taidetta. Kun kristinusko oli saanut virallisen aseman, kehittyi sen kuvakieli esittävämpään suuntaan ja esim. kirkkoihin alettiin tehdä mosaiikkeja sekä seinämaalauksia.

  1. Vaikutteet & esikuvat?

Kristillinen kuvasto otti laajasti vaikutteita muilta kulttuureilta (antiikin Kreikka, Egypti, Mesopotamia) ja antoi esim. niissä esiintyneille hahmoille uuden merkityksen. Yleisesti ottaen antiikin taiteella oli keskeinen vaikutus varhaiskristilliseen taiteeseen.

  1. Myöhempi merkitys?

Myöhäisantiikin taiteen on nähty vaikuttaneen esim. Bysantin ja keskiajan taiteeseen.

  1. Arkkitehtuuri?

Myöhäisantiikin aikana arkkitehtuuri etääntyi antiikin malleista ja se muuttui kuvataiteiden tavoin jäykän hierarkkiseksi. Sille oli tyypillistä osista kokonaisuudeksi rakentunut arkkitehtuuri, jossa kunkin osan paikan määräsi sen funktio. Ajalle tyypillisiä rakennushankkeita olivat temppelit ja palatsit. Varhaiskristillinen arkkitehtuuri keskittyi vainojen aikaan rakentamaan katakombeja, jotka olivat maanalaisia hautausmaita ja kulttipaikkoja. Uskonnon virallistamisen jälkeen 320-luvulla syntyivät ensimmäiset viralliset kirkot, joiden suosituimmaksi malliksi muodostui roomalainen basilika. Pitkänomaisen basilikan ohella rakennettiin keskeiskirkkoja. Ne olivat pohjakaavaltaan pyöreäpohjaisia, monikulmaisia tai neliönmuotoisia rakennuksia, joiden tilat oli ryhmitelty symmetrisesti keskustan ympärille.

  1. Keskeiset taiteilijat?

Myöhäisantiikin eikä varhaiskristillisen taiteen taiteilijoita tunneta juurikaan nimeltä.

  1. Keskeinen esimerkkiteos?

Arkkitehtuuri: S. Maria Maggiore, Rooma (432-440).

Kuvanveisto: Konstantinuksen riemukaaren reliefikoristelu, Rooma (313-315).                           

  1. Historiallisia yhtymäkohtia?

301: San Marinon valtio perustettiin.

325: Gladiaattorien taistelut kiellettiin Rooman valtakunnassa.

 

Kirjallisuuslista:

Antiikin kulttuurihistoria: toim. Lilius, Lilja, Thesleff, Setälä, Suolahti, Kämäräinen. (1981).