Skip to content. | Skip to navigation

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

by huli — last modified Sep 09, 2010 05:00 PM

Rooman keisariajan taiteella tarkoitetaan tasavallan ajan taiteen ja myöhäisantiikin taiteen välistä ajanjaksoa.

  1. Aika, paikka ja syntykonteksti?

Rooman keisariajan taiteen on katsottu syntyneen sen ensimmäisen keisarin, Augustuksen valtaan nousun myötä 27 eaa. Ajanjakson on katsottu päättyneen 200-l jaa. roomalaisen yhteiskunnan muutosten myötä, jotka heijastuivat myös taiteeseen ja aloittivat näin ollen myöhäisantiikin.

Rooman keisariaikana sen taide levisi kaikkialle imperiumin alueille aina Skotlantiin saakka.

  1. Keskeiset pyrkimykset?

Taiteesta (erityisesti kuvanveistosta) ja arkkitehtuurista tuli Rooman keisariajalla ennen kaikkea propagandavälineitä, joiden kautta pyrittiin osoittamaan imperiumin mahtia ja lujittamaan hallitsijan asemaa.

  1. Aiheet?

Veistotaiteen keskeisinä aiheina olivat hallitsijamuotokuvat, joissa toiset keisarit antoivat kuvauttaa itsensä jumalina ja toiset taas kansalaisina. Reliefitaiteessa historialliset tapahtumat olivat edelleen keskeisiä aiheita. Seinämaalauksissa suosittuja aiheita olivat maisemat, figuurit ja arkkitehtuuriaiheet sekä myös pienimuotoiset, omaan aikaan sidotut aiheet.

  1. Tyylilliset ja tekniset ominaispiirteet?

Rooman keisariajan tyyli vaihteli hienostuneesta kreikkalaisen taiteen ihannoimisesta aina sitä vastustaneeseen antiklassismiin saakka. Määrittävänä tekijänä toimi suurelta se, miten kulloinenkin hallitsija suhtautui kreikkalaiseen taiteeseen. Veistotaiteessa jatkui kuitenkin yhä kreikkalaisten teosten jäljentäminen. Keisarien muotokuvista on puolestaan mahdollista havainnoida eri hallitsijoiden aikoina vallinneita tyylejä. Hallitsijamuotokuvissa käytettiin sekä realistista, että ihannoivaa kuvaustapaa.

  1. Vaikutteet & esikuvat?

Rooman keisariajan taide rakentui pitkälti tasavallan ajan kahden viimeisen vuosisadan vaikutuksesta.

  1. Myöhempi merkitys?

Rooman keisariajan arkkitehtuurilla on ollut merkittävä asema länsimaisen arkkitehtuurin kehitykselle. Myös roomalaisten valmistamilla kreikkalaisten veistosten kopioilla on ollut tärkeä merkitys, sillä tietomme antiikin Kreikan taiteesta perustuvat pääasiallisesti niihin.

  1. Arkkitehtuuri?

Keisariajan arkkitehtuurissa tasavallan ajan arkkitehtuurin keksinnöt kypsyivät ja saivat lopullisen muotonsa. Sen piirissä monimutkaisten tilojen luominen tuli keskeiseksi pyrkimykseksi ja suosituksi julkisivujen jäsentämistavaksi tuli ns. kolossaalijärjestelmä, jossa pylväät ja pilasterit ylettyivät kahden tai useamman kerroksen yli. Hallitseviksi kokonaisuuksiksi nousivat keisariforumit eli korkeiden muurien ympäröimät torit, joihin kuului temppeli sekä porttirakennelmia ja puhujalavoja. Keisariajalla huippuunsa kehittyivät myös mm. keisarien palatsit, temppelit, huvilat, triumfikaaret, kylpylät, basilikat, sirkukset, teatterit, amfiteatterit, kirjastot, insulat, akveduktit, sillat, tiet, viemäröinti ja kaupunkisuunnittelu (ns. roomalainen neliökaupunki).

  1. Keskeiset taiteilijat?

Roomalaisen ajan taiteilijoista ei ole säilynyt juurikaan tietoa. Monet heistä olivat luultavasti kreikkalaisia.

  1. Keskeinen esimerkkiteos?

Arkkitehtuuri: Colosseum eli Flaviuksen amfiteatteri, Rooma (n. 80 jaa.).

                       Pantheonin temppeli, Rooma (125 jaa.).

Kuvanveisto:  Rauhanalttari (Ara Pacis), Rooma (13-9 eaa.).

                      Marcus Aureliuksen ratsastajapatsas (161-180 jaa.).

  1. Historiallisia yhtymäkohtia?

80 jaa.: Ensimmäinen afrikkalainen hyväksyttiin Rooman senaattiin.

100 jaa.: Kamasutra kirjoitettiin Intiassa.

 

Kirjallisuuslista:

Antiikin kulttuurihistoria: toim. Lilius, Lilja, Thesleff, Setälä, Suolahti, Kämäräinen. (1981).