Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

tekijä: huli — Viimeisin muutos torstai 09. syyskuuta 2010, 17.00

1600-luvulla taideakatemioiden synnyn ohella ja osittain siihen kiinnittyneenä ilmiönä kasvoi kiinnostus taiteen keräämiseen, joka puolestaan johti taidekaupan syntymiseen. Kiinnostus keskittyi Euroopassa yleistyneeseen helpommin siirrettävään taulumaalaukseen ja keräilyn kohteina olivat niin vanhojen mestareiden kuin oman aikansakin taiteilijoiden teokset. Monet Euroopan hallitsijat sekä muut varakkaat henkilöt ryhtyivät keräämään taidekokoelmia, jotka toimivat merkkinä omistajiensa asemasta, rikkaudesta ja hyvästä mausta. Taiteellista toimintaa edistettiin palkkaamalla hoveihin lahjakkaita taiteilijoita ja tukemalla taideakatemioita. Erityisesti Ranskan taideakatemia vastasi sen alkuaikoina lähinnä hovin ja aateliston tarpeisiin.

  1. Aika, paikka ja syntykonteksti?

Barokin levitessä Italiasta muualle Eurooppaan, tuli siitä erityisesti Ranskassa, Espanjassa ja Flanderissa hovien ja rikkaan ylimystön suosimaa taidetta. Ajallisesti sen kukoistus kesti koko 1600-luvun jatkuen aina n. 1700-luvun puoleenväliin saakka.

  1. Keskeiset pyrkimykset?

Barokin hovitaiteen pyrkimyksinä oli luoda komeaa, vaikuttavaa ja prameaa taidetta, jonka avulla mm. osoitettiin vaurautta ja vahvistettiin hallitsijoiden sekä ylimystön asemaa. Yhtenä pyrkimyksenä voidaan nähdä myös akateemisen taiteen kehittäminen.

  1. Aiheet?

Hovien taiteessa suosittiin mytologisia sekä allegorisia teemoja. Poikkeuksena tästä ovat ns. akateemiset maisemat, joihin liitettiin mytologinen tai uskonnollinen teema tai antiikin arkkitehtuurin rakennuksia. Myös suuret muotokuvat olivat suosittuja.

  1. Tyylilliset ja tekniset ominaispiirteet?

Barokin hovitaide on kategoriana hyvin laaja ja monipuolinen kokonaisuus, joka kattaa lukuisten taiteilijoiden teoksia ympäri Eurooppaa. Tästä syystä yhteneväisten tyylillisten ominaispiirteiden luetteloa on vaikea laatia. Laaja-alaisesti katsottuna barokin hovitaiteeseen voidaan soveltaa barokin taiteen yleisiä tyylipiirteitä, jotka olivat: dramaattisuus, tunteiden esittäminen, vastakohtaisuudet (mm. valo-varjo, kapea-leveä ja vastavärit), voimakas liikevaikutelma, monimutkaiset, mm. diagonaaliin perustuvat sommitelmat, illuusiot, muotokuvien taustoina käytetyt arkkitehtuurielementit ja massiiviset verhojärjestelmät sekä öljyvärimaalauksen yleistyminen.

  1. Vaikutteet & esikuvat?

Barokin hovitaiteen esikuvina toimivat monesti renessanssin mestarit. Myös varhaisen barokin italialaisilta taiteilijoilta Carraccilta ja Caravaggiolta saatiin vaikutteita. Ranskalaisen akateemisen taiteen esikuvat löytyivät klassisesta antiikista ja renessanssista.

  1. Myöhempi merkitys?

Barokin klassismi toimi pohjana akateemiselle taiteelle ja naturalismi puolestaan myöhemmille vapaamman maalaustekniikan tyyleille. Barokin hovien taide synnytti taidekaupan.

  1. Arkkitehtuuri?

Katso kohta barokin linnat, palatsit ja puutarhataide.

  1. Keskeiset taiteilijat?

Ranska: Nicolas Poussin (1594-1665)

             Claude Lorrain (1600-1682)

Flanderi: Anton van Dyck (1599-1641)

              Peter Paul Rubens (1577-1640)

Espanja: Francisco de Zurbaran (1598-1664)

              Diego Velásquez (1599-1660)

  1. Keskeinen esimerkkiteos?

Diego Velásquez: Hovinaiset (Las Meniñas) (1656).

  1. Historiallisia yhtymäkohtia?

1640: Turun akatemia, Suomen ensimmäinen yliopisto perustettiin.

1682: Pietari I Suuresta tuli Venäjän tsaari.

 

Kirjallisuuslista: