Barokin kirkkoarkkitehtuurissa voidaan erottaa kaksi linjaa; rehevä barokki ja ankara, hillitty barokki, josta käytetään myös nimitystä barokkiklassismi.

1. Aika, paikka ja syntykonteksti?

Barokkiarkkitehtuuri syntyi renessanssin klassismin pohjalta 1600-luvun alussa ja sen eri muotoja esiintyi aina 1700-luvun puoliväliin saakka. Katolisiin kirkkoihin ja luostareihin keskittynyt rehevä barokki sai alkunsa Italiasta (Rooma), josta se levisi Etelä-Saksaan ja Itävaltaan sekä myös Espanjaan, Portugaliin ja Latinalaiseen Amerikkaan. Ranskan ja Englannin kirkkoarkkitehtuuri edusti barokkiklassismia ja oli italialaista barokkia levollisempaa

2. Keskeiset pyrkimykset?

Barokin kirkkoarkkitehtuurin keskeisenä pyrkimyksenä oli toimia vastauskonpuhdistuksen välineenä ja osoittaa loisteliaan sisustuksen, olemassa olevan arkkitehtuurin ja muiden dekoraatioiden välityksellä katolisen kirkon yhtenäisyyttä ja voimaa. Niin kirkkoarkkitehtuurissa kuin profaanissa rakentamisessakin tavoitteena oli kokonaistaideteos. Rehevän barokin piirissä pyrittiin rakennuksissa jatkuvan liikevaikutelman saavuttamiseen.

3. Aiheet?

Barokin arkkitehtuurissa käytettiin samoja antiikista lainattuja aiheita kuin renessanssinkin aikana, mutta niitä yhdisteltiin eri tavalla kuin aikaisemmin.

4. Tyylilliset ja tekniset ominaispiirteet?

Rehevään barokkiarkkitehtuuriin kuului hurmaantuminen, teatterimaisuus, illusionismi, dynaamisuus, selkeä kerrosjako, koveran ja kuperan muodon vaihtelu, spiraalimuodot, soikiot, monimutkaiset geometriset pohjaratkaisut, valon ja varjon dramaattinen käyttö sekä optiset illuusiot (quadratura-maalaukset). Antiikista lainattujen arkkitehtuurielementtien uudenlainen yhdisteleminen oli erityisesti italialaiselle barokille tyypillistä. Ankaran, hillityn barokin lähtökohtana oli Palladio. Tälle tyylille tyypillistä oli kurinalainen kuutiomaisuus ulkarkkitehtuurissa, mutta seinää pyrittiin jaottelemaan sivusuunnassa mm. risaliitein. Hillityn barokin arkkitehtuuri oli selkeää ja liikevaikutelmaltaan staattisempaa kuin rehevässä barokissa. Inigo Jones juurrutti tämän tyylin kautta klassisen muotokielen Englantiin, jossa goottilainen perinne oli ollut erittäin vahva.

5. Vaikutteet & esikuvat?

Barokkiarkkitehtuurissa käytettiin samoja antiikista lainattuja elementtejä kuin renessanssin arkkitehtuurissa.

6. Myöhempi merkitys?

Barokki vapautti arkkitehtuuria klassisista säännöistä, mutta toisaalta se sai kritiikkiä jälkipolvilta juuri siitä miten se yhdisteli vapaasti antiikin rakennusmuotoja. Kritiikki piti 1700-luvun loppupuolella barokkia mauttomana ja rappeutuneena tyylinä. 

7. Kuvataide?

Katso kohta barokin kuvataide.

8. Keskeiset taiteilijat?

Gianlorenzo Bernini (1589-1680)

Francesco Borromini (1599-1667)

Christopher Wren (1632-1723)

9. Keskeinen esimerkkiteos?

Francesco Borromini: San Carlo alle Quattro Fontane-kirkko, Rooma (1638-1667).

Christopher Wren: St. Paulin katedraalin, Lontoo (1675-1711).

10. Historiallisia yhtymäkohtia?

1618-1648: Kolmikymmenvuotinen sota Euroopassa.

1642: Biblia, koko Raamattu suomeksi.

             Kirjallisuuslista: