Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

tekijä: huli — Viimeisin muutos torstai 09. syyskuuta 2010, 17.00

Katolinen kirkko omaksui taiteen välineeksi, jolla se reagoi uskonpuhdistusta vastaan. Näin ollen katolisuuden piirissä barokin taide palveli pääasiassa kirkon tarpeita kun taas protestanttisen kirkon piirissä ei barokin taidetta juurikaan esiintynyt.

  1. Aika, paikka ja syntykonteksti?

Barokki syntyi Roomassa, Italiassa n. 1580-luvulla ja levisi ympäri Eurooppaa. Sen on katsottu vaikuttaneen n. 1760-luvulle saakka, tosin muuntuneena rokokooksi (n. vuodesta 1725 eteenpäin), jota nykyisin pidetään barokin myöhäisenä alalajina. Varsinaisen kirkkotaiteen osalta barokki levisi katolisen kirkon piirissä olleisiin maihin, mm. Latinalaiseen Amerikkaan.

  1. Keskeiset pyrkimykset?

Katolisen kirkon keskeisenä pyrkimyksenä oli käyttää barokin voimakasta ja tunnepitoista taidetta vastauskonpuhdistuksen tarkoituksiin. Erityisesti barokin kirkkojen sisäarkkitehtuurissa tavoiteltiin kokonaistaideteoksen ideaa, jossa arkkitehtuuri, kuvanveisto ja maalaustaide pyrittiin yhdistämään.

  1. Aiheet?

Barokin kirkkotaiteessa keskeisiä olivat uskonnolliset aiheet.

  1. Tyylilliset ja tekniset ominaispiirteet?

Dramaattinen, tunnepitoinen esitystapa, voimakas valon ja varjon käyttäminen sekä rohkeat lyhennykset ja illusionismi olivat tyypillisiä piirteitä barokin kirkolliselle taiteelle. Myös monimutkainen diagonaalisommittelu yleistyi. Kirkkojen sisäarkkitehtuurin pyrkimykset kokonaistaideteokseen näkyivät erityisesti ns. quadratura-maalauksissa, joissa seinien arkkitehtuuria jatkettiin ylös kattoon maalauksena. Näin pyrittiin luomaan optinen illuusio, joka ikään kuin avaisi kirkon kattoon näkymän taivaasta. Tyylillisesti barokissa vallitsi kaksi linjaa, jotka eriytyivät jo sen alkuaikoina. Nämä olivat Annibale Carraccin edustama idealistinen, klassisen kauneuden kunnioittamiseen perustunut suuntaus, josta myöhemmin kehittyi ns. barokin klassismi ja Michelangelo de Caravaggion edustama vapaampi, myös rumuuden näyttävä naturalismi.

  1. Vaikutteet & esikuvat?

Barokin taiteilijat ottivat vaikutteita renessanssin taiteesta. Carraccin esikuviin kuului erityisesti Rafael. Caravaggio puolestaan sovelsi renessanssin vaikutteita vapaammin.

  1. Myöhempi merkitys?

Barokin klassismi toimi pohjana akateemiselle taiteelle ja naturalismi puolestaan myöhemmille vapaamman maalaustekniikan tyyleille.

  1. Arkkitehtuuri?

Katso kohta barokin kirkkoarkkitehtuuri.

  1. Keskeiset taiteilijat?

Maalaustaide: Annibale Carracci (1560-1609)

                      Michelangelo de Caravaggio (1571-1610)

                      Andrea Pozzo (1642-1709)

Kuvanveisto: Gianlorenzo Bernini (1598-1680)

  1. Keskeinen esimerkkiteos?

Maalaustaide: Michelangelo de Caravaggio: Paavalin kääntymys (n. 1601).

                      Annibale Carracci: Pallazzo Farnesen kattofreskot (1597-1600).

Kuvanveisto:  Gianlorenzo Bernini: Pyhän Teresan hurmio (1652).

  1. Historiallisia yhtymäkohtia?

1597: Nuijasota päättyi.

1609: Galileo Galilei esitteli kaukoputken.

 

 

Kirjallisuuslista: