Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

tekijä: huli — Viimeisin muutos torstai 09. syyskuuta 2010, 17.00

Barokin arkkitehtuurin linnat, palatsit ja puutarhataide kuuluvat pääsääntöisesti barokkiklassismin piiriin.

1. Aika, paikka ja syntykonteksti?

Barokin linna- ja palatsiarkkitehtuuri sekä puutarhataide nousivat kukoistukseensa Ranskassa, jonne barokin arkkitehtuuri oli 1600-luvun kuluessa levinnyt hillitympänä barokkiklassismin muotona. Itävaltaan ja Etelä-Saksaan levinnyt barokki noudatti puolestaan italialaistyyppistä rehevää tyyliä.

Erityisesti Ranskassa oli ymmärretty barokin taiteen ja arkkitehtuurin propagandistiset arvot ja siitä tuli näin ollen hovikulttuuria, jonka tehtävänä oli Aurinkokuninkaan (Ludwig XIV) itsevaltiuden tukeminen.

2. Keskeiset pyrkimykset?

Varsinkin Ranskassa monarkian käyttöön valjastetun barokin pyrkimyksenä oli kuninkaan vallan, loiston ja mahtavuuden korostaminen. Puutarhataiteen keskeisenä pyrkimyksenä oli matemaattinen järjestelmällisyys.

3. Aiheet?

Barokin arkkitehtuurissa käytettiin samoja antiikista lainattuja aiheita kuin renessanssinkin aikana, mutta niitä yhdisteltiin eri tavalla kuin aikaisemmin. Huonekalu- ja sisustustaiteessa esim. simpukankuori-, akanthuslehti- ja allegoriset-aiheet olivat suosittuja.

4. Tyylilliset ja tekniset ominaispiirteet?

Barokin linna- ja palatsiarkkitehtuurille tyypillistä oli arvokkuus, massiivisuus sekä klassismista periytyvä looginen ja selkeä massojen jäsentely. Lisäksi fasadeissa esiintyi usein veistoskoristelua.  Palatsien sisätilojen koristelu oli runsasta ja yleellistä. Dekoraatiot koostuivat pääasiallisesti peileistä sekä veistos- ja maalauskoristeluista. Huonekalutaiteessa suosittuja olivat korkeaselkäiset tuolit, joita peitti raskas, kullattu veistokoristelu. Itävaltaan levinneen italialaistyyppisen barokin tyylillisenä ominaispiirteenä oli dekoraatioiden musta-kulta -värityksen sijaan valkoinen-kulta -yhdistelmä. Alankomaalaisen barokin palatsiarkkitehtuurin ominaispiirteenä puolestaan oli korkea katto, kun taas esim. ranskalaisen barokin palatseissa katto pyrittiin hävittämään näkyvistä.  Puutarhataiteelle tyypillistä olivat säännönmukaiset polut, symmetriset istutukset, suihkulähteet, vesialtaat ja kanaalit. Puutarhat jaettiin vyöhykkeisiin, jotka pitivät sisällään luonteeltaan ja kasvistoltaan erilaisia alueita. Useita kilometrejä jatkuvat puistot tarjosivat ympäristön hovin puutarhajuhliin.

5. Vaikutteet & esikuvat?

Barokin linna- ja palatsiarkkitehtuuri sai vaikutteita antiikista ja renessanssista. Puutarhataiteelle loi puolestaan pohjan geometrian ja aritmetiikan sääntöjärjestelmä.

6. Myöhempi merkitys?

Barokin linna- ja palatsiarkkitehtuuri sekä puutarhataide kehittivät edelleen barokissa ilmennyttä kokonaistaideteos-aatetta, jossa yhdistettiin kuvataide, rakennustaide sekä kaupunki- ja puistosuunnittelu.

7. Kuvataide?

Katso kohta barokin hovin taide.

8. Keskeiset taiteilijat?

Arkkitehtuuri: Charles Lebrun (1619-1690)

                      Luis Le Vau (1612-1670)

                      Jules Hardouin-Mansart (1646-1708)

Puutarhataide: André Le Nôtre (1613-1700)

9. Keskeinen esimerkkiteos?

Arkkitehtuuri: Jules Hardouin-Mansart & Luis Le Vau: Versailles’n palatsi (1669-1685).

Puutarhataide: André Le Nôtre: Versailles’n puisto (1660-luku).

10. Historiallisia yhtymäkohtia?

1666: Lontoon suuri palo.

 

Kirjallisuuslista: