tekijä: Antti Samuli Vallius Viimeisin muutos torstai 09. syyskuuta 2010, 17.00

Bysanttilaiseksi taiteeksi kutsutaan Bysantin valtakunnassa vallinnutta taidetyyliä, joka syntyi Itä-Rooman keisarikunnassa hellenismin pohjalta.

1. Aika, paikka ja syntykonteksti?

Bysanttilainen taide sai alkunsa kun Rooman valtakunnan painopiste siirtyi 200-luvulla itään. Sen keskukseksi nousi Konstantinus Suuren vuonna 330 Byzantion-nimisen kaupungin paikalle perustama Konstantinopoli (nyk. Istanbul). Bysantin taide kattaa kokonaisuudessaan vuodet 330-1453 ja se on yleisesti jaettu kolmeen kukoistuskauteen. Ensimmäinen kukoistuskausi kattoi keisari Justinianuksen hallintokauden ja sen jälkeisen ajan 530-720, toinen oli kuvariitojen jälkeinen aika makedonialaisten keisarien ja Komnenos-suvun hallituskaudella n. 850-1200 ja kolmas Paleologos-suvun hallintokaudella 1261-1453. Taidetyyli säilytti asemansa 300-luvulta aina keskiajan loppuun saakka lukuunottamatta kuvariidan eli ikonoklasmin aikaa vuosien 730-843 välillä. Ikonoklasmi sai alkunsa kun keisari Leo III antoi ediktin, jonka mukaan kaikki Kristusta, Neitsyt Mariaa, pyhiä ja enkeleitä kuvaavat teokset tuli hävittää. Myös näiden kuvien tekeminen ja omistaminen oli kiellettyä rangaistuksen uhalla. Ihmistä ei saanut esittää, koska se johti kuvainpalvontaan.

2. Keskeiset pyrkimykset?

Bysantin taide oli kokonaisuudessaan kirkon ja hovin palveluksessa. Taiteen ja arkkitehtuurin tuli täten ilmaista valtaa ja taivaallista maailmaa.

3. Aiheet?

Bysantin taiteessa käytettiin lähinnä uskonnollisia aiheita. Erityisen yleinen aihe oli sädekehän ympäröimä puoli- tai joskus myös kokovartalokuva Kristuksesta. Kyseisistä kuvista käytettiin nimitystä Pantokrator eli Kristus kaikkivaltias.

4. Tyylilliset ja tekniset ominaispiirteet?

Bysanttilaisessa tyylissä yhdistyivät klassisuus ja itämaiset vaikutteet. Sen ominaispiirteitä olivat mm. hierarkkisuus, kultillisuus, jäykkyys, koristeellisuus, hengellisyys, mystisyys ja figuurien suoraan edestäpäin tapahtunut seremoniallinen kuvaus. Bysantin taiteessa nousi vallalle abstraktimpi esittämistapa realismin kustannuksella. Esim. kuvien taustalla olleet maisemat ja luonnonelementit esitettiin viitteellisinä. Syvyysvaikutelma tuli esiin ainoastaan henkilöiden vaatteiden laskoksissa. Bysantin taide oli mosaiikkitaiteen kultakautta. Näiden lisäksi kirkkojen sisätilojen koristelussa suosittuja olivat seinämaalaukset ja ikonit. Uutena taiteenmuotona esiintyi kirjamaalausta. Kuvanveistoa ei Bysantin taiteessa esiintynyt enää kuvariidan jälkeen kuin muutamissa reliefeissä.

5. Vaikutteet & esikuvat?

Bysanttilainen taide sai vaikutteita myöhäisantiikista ja varhaiskristillisestä sekä itämaisesta taiteesta.

6. Myöhempi merkitys?

Ortodoksinen kirkko on jatkanut Bysantin taiteen perinteitä. Tämä näkyy erityisesti ikonitaiteessa.

7. Arkkitehtuuri?

Bysantin arkkitehtuurissa kirkot olivat keskeisiä rakennuksia. Suosittuja kirkkotyyppejä olivat basilikat ja keskeiskirkot. Erityiseksi kirkkojen tunnuspiirteeksi nousivat kupolit, joiden holvauksissa yleisimmäksi muodoksi nousi pendentiivitekniikka. Muuten kirkkojen ulkoarkkitehtuuri oli melko niukkaa ja se koostui lähinnä tiilen ja kiven kontrastista. Rappausta ja marmoria ei käytetty vaan seinäpinnat jätettiin yleensä paljaiksi. Korinttilaisen pylvään kapiteelin kasviaiheet muotoutuivat Bysantissa pitsimäisiksi reikäkuvioiksi. Kantavan ja kannatettavan rakenteen välinen suhde pyrittiin peittämään. Sisätiloiltaan bysanttilaiset kirkot olivat puolestaan loisteliaasti koristettuja ja tiloiltaan yhtenäisiä. Runsailla mosaiikkikoristeluilla osoitettiin valtakunnan vaurautta.

8. Keskeiset taiteilijat?

Bysantin taiteilijoita ei tunneta nimeltä.

9. Keskeinen esimerkkiteos?

Kuvataide: Kristus Pantokrator-mosaiikki, Dafnin kirkko, Kreikka (1100).

Arkkitehtuuri: Hagia Sofia, Istanbul (532-537).

10. Historiallisia yhtymäkohtia?

725: Munkki Beda esitti ajanlaskun aloittamista Kristuksen syntymävuodesta.

1202: Fibonacci esitteli nollan eurooppalaisille.

 

Kirjallisuuslista: