Varhaisgotiikalla tarkoitetaan heti romaanista tyyliä seurannutta ajanjaksoa, jolloin kehitettiin perusteet gotiikan ominaisille rakenteellisille ratkaisuille.
- Aika, paikka ja syntykonteksti?
Goottilaisen tyylikauden alku sijoitetaan vuosiin 1140-1144, jolloin apotti Sugerin toimesta rakennettiin uusi kuoriosa St. Denisin katedraaliin. Varhaisgotiikan on katsottu kestäneen Ranskassa 1200-luvun alkuun. Gotiikan synnyn kannalta tärkeää roolia näytteli merkittävässä valta-asemassa ollut katolinen kirkko, jonka myötä keskeisiksi rakennuskohteiksi määräytyivät suuret katedraalit. Goottilaisen taiteen keskuspaikka oli Pariisin lähiympäristö Ile-de-France, mistä gotiikka levisi myöhemmin eri puolille Eurooppaa. Tosin varhaisgotiikan aikana se levisi lähinnä Englantiin, jossa gotiikka sai nopeasti kansallisen leiman. Englantilaista varhaisgotiikkaa on kutsuttu nimityksellä Early English.
- Keskeiset pyrkimykset?
Gotiikan keskeisenä pyrkimyksenä oli uusien rakenteellisten ratkaisujen etsiminen arkkitehtuurissa. Goottilaiset katedraalit pyrittiin rakentamaan korkeiksi, ilmaviksi ja valoisiksi. Tämä saavutettiin keventämällä kaikkia rakenneosia erilaisten tukijärjestelmien avulla. Ratkaisu mahdollisti myös suurten ja korkeiden ikkunoiden käyttöön ottamisen. Vertikaalisen ja valoisan arkkitehtuurin takana oli ajatus, jossa katedraalit miellettiin uskon symboleiksi. Näin ollen korkeudella ja valoisuudella pyrittiin symbolisesti ohjaamaan kirkkokansan katse ja ajatukset kohti taivasta ja Jumalaa.
- Aiheet?
Varhaisgotiikan arkkitehtuurin keskiössä olivat suuret katedraalit. Katedraalien koristeiksi valmistetuiden veistosten aiheina olivat Raamatun henkilöhahmot; Kristuksen ja Neitsyt Marian eri kuvatyypit, apostolit, pyhimykset sekä profeetat.
- Tyylilliset ja tekniset ominaispiirteet?
Gotiikan korkeat rakennukset ja laajat ikkunapinta-alat vaativat uusia tukirakenteita. Seiniin kohdistuvaa rasitusta kevennettiin kirkon ulkopuolisilla tukipilareilla ja -kaarilla, jotka olivat gotiikan yhteinen piirre alueellisista variaatioista huolimatta. Lisäksi goottilaiselle tyylille ominaisia elementtejä olivat ruodeholvit, suippokaaret, kuorikäytävät, kappelikehät, kolmiportaaliset länsifasadit ja länsitornit, joita yleensä oli kaksi kappaletta. Kaikki em. tekniikat olivat jo romaanisen arkkitehtuurin aikana kehiteltyjä, mutta uutta oli se, miten gotiikka yhdisti ne rikkaaksi järjestelmäksi. Rakennustekniikka salli monimuotoisen pohjakaavan, mutta etenkin varhaisgotiikan yleisimpänä mallina säilyi kolmilaivainen kleresteriokerroksella varustettu pitkäkirkko eli basilika. Gotiikan kuvanveisto rajoittui pääosin kirkkorakennuksiin liittyvään arkkitehtuurikuvanveistoon. Tyylillisesti sen piirissä henkilöhahmojen mittasuhteita saatettiin pidentää, jotta ne sopivat paremmin rakennusten vertikaalisiin linjoihin. Varhaisgotiikan veistoksien tyylillisinä erityispiirteinä olivat henkilöhahmojen vartaloita peittävät draperiat ja venytetyt suhteet. Yhtenäinen tilasommittelu ja ikkunoiden sijoittaminen ei-kantaviin seiniin hävitti maalaukset kirkkojen seiniltä. Näiden tilalle tulivat lasimaalaukset, joista erityisesti gotiikalle ominaisia olivat pyöreät ruusuikkunat. Verrattaessa varhaisgotiikkaa muihin gotiikan kausiin oli se muodoiltaan yksinkertaisempaa.
- Vaikutteet & esikuvat?
Rakennustaiteellisesti varhaisgotiikka otti vaikutteita romaanisesta arkkitehtuurista ja sen erilaisista kokeiluista. Yleisesti ottaen gotiikkaan vaikuttivat myös keskiajan henkiset virtaukset kuten esim. skolastiikka ja uusplatonismi.
- Myöhempi merkitys?
Varhaisgotiikan rakennustekniset oivallukset antoivat mahdollisuuden uusille tila- ja muotoratkaisuille. Lisäksi se käänsi rakennusten kokonaisuuden horisontaalisista elementeistä vertikaalisiin.
- Kuvataiteet?
Varhaisgotiikan kuvataiteet rajoittuivat pitkälti arkkitehtuurikuvanveistoon ja rakennusten lasimaalauksiin. Gotiikan piirissä veistoksilla koristettiin koko rakennus niin sisä- kuin ulkopuoleltakin. Erivärisistä lasinpaloista mosaiikkien tapaan koostuneet lasimaalaukset toimivat sekä symbolisen hengellisen että fyysisen valon lähteinä. Kirjamaalauksissa suosittiin aluksi gotiikan lasimaalausten pyöreitä sommitelmia. Tämän jälkeen kirjamaalauksissa esiintyi gotiikan arkkitehtuurin teemoja. Romaanisen ja goottilaisen kirjamaalaustyylin välille on vaikea vetää selvää rajaa.
- Keskeiset taiteilijat?
Rakennuksien valmistuksesta vastasivat aikansa rakennus- ja käsityöläismestarit, jotka osallistuivat suunnittelun lisäksi varsinaiseen rakennustyöhön. Joitakin varhaisgotiikan kirkkojen rakennusmestareita tunnetaan nimeltä, mutta tarkempi tieto heistä puuttuu.
- Keskeinen esimerkkiteos?
Ranska: Pariisin Notre Dame (aloitettu 1163).
Sensin katedraali (1140-1146).
Englanti: Canterburyn katedraali (1170-l).
Westminster Abbey (aloitettu 1245).
Espanja: Léonin katedraali (aloitettu 1199).
Italia: Assisin San Francesco (1228-1253).
- Historiallisia yhtymäkohtia?
1140: Marburgista tulee kaupunki.
1170: Normannit valloittavat Dublinin
1228: 6. ristiretki aloitetaan Frederick II toimesta.
Kirjallisuuslista:
Nikolaus Pevsner: Euroopan arkkitehtuurin historia