Karolinginen ja ottolainen taide edustivat eri aikakausia, mutta olivat kuitenkin läheisessä suhteessa toisiinsa. Ottolainen taide seurasi karolingista ja edelsi romaanista tyyliä. Kausien tarkkoja rajoja on vaikea määrittää.
- Aika, paikka ja syntykonteksti?
Karolinginen taide määrittyy Kaarle Suuren frankkilaisvaltakunnan hallituskaudesta 768-814 aina 900-luvun alkuun kestäneeksi taidekaudeksi. Karolingisen taiteen keskuksena toimivat Aachen, Trier, Tours, Reims sekä St. Gallenin ja Centulan luostarit. Ottolainen taide on puolestaan nimetty saksilaisten Otto-keisarien mukaan ja ajallisesti se on sijoitettu vuosien n.960-1030 välille. Ottolaisen taiteen tärkeimpinä keskuksina olivat Hildesheim, Fulda ja Reichenau.
- Keskeiset pyrkimykset?
Karolingisen taiteen keskeisenä pyrkimyksenä oli uudistaa taidetta kristillisen antiikin pohjalta. Tyylikaudesta on käytetty myös nimitystä karolinginen renessanssi. Ottolaisen taiteen pyrkimykset rinnastuivat karolingiseen taiteeseen.
- Aiheet?
Karolingisen ja ottolaisen taiteen keskeisenä aiheena toimi ihmishahmo. Kirjamaalauksessa käytettiin kristillisiä ja historiallisia sekä eläin- ja kasviaiheita.
- Tyylilliset ja tekniset ominaispiirteet?
Niin karolingista kuin ottolaistakin taidetta hallitsivat uskonnollisuus ja kontrollointi. Niiden piirissä henkilöt ja esineet kuvattiin yksinkertaistetusti, ilman syvyysvaikutelmaa, mutta silti dramaattisesti ja jännitteisesti. Kummallekin tyylille oli ominaista germaanisen tunnepitoisen ilmaisun yhdistäminen myöhäisantiikin perinteeseen. Ajan maalaustaidetta on säilynyt vähän. Muutamia kirkkojen mosaiikkeja ja seinämaalauksia lukuun ottamatta karolingisesta ja ottolaisesta maalaustaiteesta on säilynyt lähes ainoastaan kirjamaalausta. Ekspressiivissävytteisistä kuvista koostuneet teokset koristeltiin usein kullalla, norsunluulla ja jalokivillä. Karolingisen taiteen piirissä kuvanveisto keskittyi pääasiallisesti kullasta ja norsunluusta valmistettuihin kirkollisiin esineisiin. Ottolaisessa veistotaiteessa käytettiin myös puuta, kiveä ja pronssia.
- Vaikutteet & esikuvat?
Karolingisessa ja ottolaisessa taiteessa myöhäisantiikki ja Bysantti toimivat kuva- ja rakennustaiteen innoittajina. Kummankin kirjamaalauksista voi löytää hellenistisiä, bysanttilaisia ja iiriläisiä vaikutteita. Ottolaisessa taiteessa on nähtävissä myös jo romaaniset vaikutteet.
- Myöhempi merkitys?
Karolinginen taide johti ottolaisen taiteen syntyyn. Yhdessä ne olivat niin kuvataiteiden kuin arkkitehtuurinkin osalta luomassa pohjaa romaaniselle tyylille ja keskiajan taiteelle.
- Arkkitehtuuri?
Karolingiset kirkot loivat pohjan keskiaikaiselle kirkkoarkkitehtuurille. Sen suosimille pitkäkirkoille oli tyypillistä: keskustornit, ristivarret, toisistaan selvästi erottuvat kuorit, runkohuoneet sekä poikkilaivat. Lisäksi karolingiseen arkkitehtuuriin kuuluivat kuninkaanlinnat. Ottolaisessa kirkkoarkkitehtuurissa lähestyttiin jo romaanista tyyliä, ja sille oli ominaista roomalaisten kaarimuotojen soveltaminen, ristikeskusta kattavat tornit, korotetut kuorin lattiat, joiden alla oli kryptat sekä noppakapiteelit (kapiteelityyppi, jonka alaosa muistuttaa pyöristettyä kuutiota).
- Keskeiset taiteilijat?
Karolingisen ja ottolaisen taiteen taiteilijoita ei juurikaan tunneta nimeltä.
- Keskeinen esimerkkiteos?
Karolinginen arkkitehtuuri: Odo Metziläinen: Kaarle Suuren palatsikappeli, Aachen (792-805).
Karolinginen kirjataide: Kruunajaisevankeliumit (700-luvun loppu).
Ottolainen arkkitehtuuri: Pyhän Mikaelin kirkko, Hildesheim (1000-luvun alku).
Ottolainen kirjataide: Otto III:n evankeliumikirja (n.1000).
- Historiallisia yhtymäkohtia?
780: Marokko itsenäistyi.
840: Viikingit perustivat Dublinin.
Kirjallisuuslista: