Skip to content. | Skip to navigation

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

by huli — last modified Sep 09, 2010 05:00 PM

Art nouveaulla tarkoitetaan taiteen monimuotoista uudistusliikettä, joka piti sisällään rakennus-, sisustus-, kirja-, juliste-, veisto- ja maalaustaidetta sekä taideteollisuutta. Liikkeestä käytettiin eri paikoissa eri nimitystä. Esimerkiksi Saksassa, Ruotsissa ja Suomessa vakiintui nimitys jugend, Englannissa modern style, Itävallassa sezessionstil, Italiassa arte nuova, Espanjassa arte joven ja Yhdysvalloissa tiffany style. Vaikka tyyli noudatti periaatteessa samoja pyrkimyksiä kaikkialla, kehittyi siitä kuitenkin eri paikoissa erilaisia versioita. Suomessa esim. kansallisromantiikka. Tyyliä levitettiin erityisesti aikakauslehtien välityksellä, esim. jugend-tyyli sai nimityksensä saksalaisen Die Jugend -aikakauslehden mukaan.

  1. Aika, paikka ja syntykonteksti?

Art nouveau on kokonaisuudessaan ajoitettu vuosille 1893-1914 mutta sen kiihkein kausi sijoittui vuosille 1897-1905. Tyyli vaikutti lähinnä Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Sen syntyyn vaikuttaneena tekijänä toimi halu reagoida vallassa olleita tyylikertailuja vastaan.

  1. Keskeiset pyrkimykset?

Art nouveaun keskeisenä pyrkimyksenä oli luoda uusi muotokieli vastavaikutuksena vallitsevalle tyylikertailulle. Tyylille oli keskeistä myös ajatus kokonaistaideteoksesta, jossa pyrittiin kaiken taiteen ja käsityön yhdistämiseen ja tasavertaistamiseen. Tarkoituksena oli luoda uusi tyyli jota voitiin käyttää jokapäiväisten käyttöesineiden muotoilussa, sisustussuunnittelussa sekä arkkitehtuurissa. 

  1. Aiheet?

Art nouveau otti aiheensa pääasiallisesti luonnosta. Erityisesti kasviaiheet muodostuivat sen piirissä tärkeiksi. Lisäksi hennot, liehuvahiuksiset naisfiguurit kuuluivat tyylin keskeiseen aiheistoon.

  1. Tyylilliset ja tekniset ominaispiirteet?

Art nouveaun tyylille ominaisia piirteitä olivat rikas ornamentiikka, dynaaminen liike, kaartuvat aaltoilevat viivat ja sulavat, mutta usein epäsymmetriset linjat. Ornamentiikka koostui lähinnä orgaanisuutta ja kasvua esittävistä muodoista. Tämänkaltaista kasviaiheistoa ei kuitenkaan esitetty jäljittelevästi naturalistisessa mielessä, vaan tyylitellen ja abstrahoiden. Taideteollisten esineiden toteutus oli käsityöläismäistä, mutta prosessiin yhdistyi kiinnostus myös uuteen teknologiaan. Matalat reliefit, puolijalokivet ja huolellinen toteutus olivat taideteollisuudelle ominaisia piirteitä.

  1. Vaikutteet & esikuvat?

Art nouveaussa pyrittiin irrottautumaan aikaisemmista tyyleistä, mutta eri maissa sen muotokieleen sekoittui piirteitä kansallisista kulttuureista ja menneistä tyylikausista (esim. Ranskassa rokokoosta ja Skotlannissa kelttiläisestä taiteesta jne.). Lisäksi tyylin vaikuttajiksi voidaan nimetä William Morris ja Arts and Crafts -liike, eksoottisten maiden kuten esim. Japanin taide sekä yleisesti ottaen luonto.

  1. Myöhempi merkitys?

Art nouveaun merkitys näkyi erityisesti siinä, että sen myötä irrottauduttiin viimein kokonaisvaltaisesti antiikin perinteestä. Arkkitehtuurin puolella art nouveau oli luomassa pohjaa funktionalismille. Ylipäänsä art nouveau toimi erityisesti arkkitehtuurissa välittäjänä siirryttäessä historismista modernismiin. Taideteollisuudessa art nouveaulla oli vaikutusta mm. art decon syntyyn.

  1. Arkkitehtuuri?

Yleisesti ottaen art nouveaun arkkitehtuuri on johdettavissa sen em. yleisiin pyrkimyksiin ja tyylillisiin ominaispiirteisiin, mutta sen piirissä esiintyi myös toisenlaista hillitympää tyyliä. Tälle, lähinnä Skotlannissa, Itävallassa ja myöhemmin myös Saksassa esiintyneelle arkkitehtuurille oli ominaista yksinkertaisempi, suoralinjainen, geometrisoiva ote, jossa art nouveaulle tyypillisiä koristeaiheita esiintyi vain pintaornamenteissa. Tämä tyyli pyrki tarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin ja oli kiinnostunut uuden teknologian mahdollisuuksista, kuten esim. teräsrakentamisesta. Vähitellen tämä art nouveaun rinnalle noussut suuntaus siirtyi yhä rationalisempaan suuntaan, ja sen tärkeimpiin edustajiin kuului hollantilainen Hendrick Petrus Berlage (1856-1934). Rationalistisen arkkitehtuurin myötä uusiksi keskeisiksi rakennuskohteiksi nousivat suuret asuinkerrostalot ja tavaratalot.

  1. Keskeiset taiteilijat?

Aubrey Beardsley (1872-1898)

Henry van de Velde (1863-1957)

Antonio Gaudí (1852-1926)

Charles Rennie Mackintosh (1868-1928)

Arthur H. Mackmurdo (1851-1942)

Victor Horta (1861-1947)

Louis Sullivan (1856-1924)

René Lalique (1860–1945)

Émile Gallé (1846–1904)

Louis Comfort Tiffany (1848–1933)

  1. Keskeinen esimerkkiteos?

Victor Horta:  Tassel-talo, Bryssel (1892-1893)

Antonio Gaudi: Sagrada Familia, Barcelona (1883-)

  1. Historiallisia yhtymäkohtia?

1896: Henri Becquerel löysi radioaktiivisuuden.

1901: Ensimmäiset Nobel-palkinnot jaettiin.

 

Kirjallisuuslista: