Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

tekijä: huli — Viimeisin muutos torstai 09. syyskuuta 2010, 17.00

Konstruktivismilla tarkoitetaan monille eri taiteenaloille levinnyttä 1900-luvun alkupuolen suuntausta, jonka lähtökohtana oli harkitun, usein geometrisistä elementeistä sommitellun ei-esittävän taiteen tekeminen. Toisen maailmansodan jälkeen konstruktivismin termiä on käytetty väljästi tarkkoittaen sille läheisiä suuntauksia, kuten esim. konkretismia ja minimalismia.

1. Aika, paikka ja syntykonteksti?

Konstruktivismissa vaikutti kaksi keskeistä suuntausta: Neuvosto-Venäjän konstruktivistinen liike ja eurooppalainen nk. kansainvälinen konstruktivismi. Suuntaukset eivät kuitenkaan olleet toisistaan kovin irrallisia, sillä etenkin eurooppalaiset omaksuivat vaikutteita venäläisiltä konstruktivisteilta. Venäjällä n. 1914 syntynyt konstruktivismi kehittyi yhtenäiseksi taiteen johtavaksi suuntaukseksi vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen. Stalinin noustua valtaan konstruktivismi tukahdutettiin Neuvosto-Venäjällä 1930-luvun alussa. Muualla Eurooppassa suuntauksen kukoistuskausi ajoittui 1920-luvulle. Tähän nk. kansainväliseen konstruktismiin luettiin kuuluvaksi useita eri taideliikkeitä, joille yhteisenä nimittäjänä oli esittävän taiteen ja ekspressionismin vastustus. Kyseisistä taideliikkeistä voidaan esimerkeiksi nostaa hollantilainen De Stijl ja saksalainen Bauhaus.

2. Keskeiset pyrkimykset?

Konstruktivismissa pyrittiin johdonmukaiseen rakenteellisuuteen niin maalaustaiteessa, kuvanveistossa kuin arkkitehtuurissakin. Abstraktio, yksinkertaisuus, materiaalien logiikan ja rakenteen kunnioitus sekä ennakkoluuloton suhtautuminen uuteen teknologian yhdistivät konstruktivistien ajatusmaailmaa. Neuvosto-Venäjän konstruktivismiin liittyi vahva uuden sosialistisen yhteiskunnan rakentamisen motiivi. Monet venäläiset taiteilijat näkivät vuoden 1917 lokakuun vallankumouksessa mahdollisuuden vaikuttaa uuden järjestelmän luomiseen. Tämän yhteydessä esiintyi pyrkimyksiä myös taiteen sosialisoimiseen.

3. Aiheet?

Konstruktivismin taiteen aiheina voidaan pitää geometrisiä muotoja. Suuntauksen maalauksissa ei saanut olla viivojen ja tasopintojen ohella mitään ”ylimääräisiä” esittäviä aiheita.

4. Tyylilliset ja tekniset ominaispiirteet?

Konstruktivismin taiteen tyylille ominaista oli tarkkuus, selkeä muodollinen järjestys, yksinkertaisuus, sommittelun taloudellisuus ja aikansa teollisuusmateriaalien kuten muovin, lasin ja standardisoitujen metallikappaleiden käyttö. Lähinnä viivoista ja tasopinnoista koostuneiden maalausten ohella konstruktivismin kuvataiteelle tyypillisiä olivat graafisen suunnittelun tuotokset kuten propagandistiset mainosjulisteet ja aikakauslehtien kannet. Näiden tekniikkana käytettiin usein fotomontaasia, jossa yhdistettiin valokuvaa, abstraktia grafiikkaa ja rohkeaa typografiaa. Konstruktivismin kuvanveistossa luovuttiin veistämisestä ja muovailusta ja veistokset valmistettiin pääsääntöisesti rakentamalla. Kolmiulotteiset taideteokset lähenivät insinöörimäistä rakenteiden suunnittelua.

5. Vaikutteet & esikuvat?

Konstruktivismi sai vaikutteita mm. kubistisista kollaaseista ja futurismista. Arkkitehtuurissa esim. Chicagon koulun rakennetta korostanut teräsarkkitehtuuri toimi sen vaikutteena.

6. Myöhempi merkitys?

Konstruktivismin ajatukset jalostuivat edelleen Toisen maailmansodan jälkeen ja sen on nähty vaikuttaneen esim. minimalismiin, konkretismiin, kineettiseen ja op-taiteeseen, tilataiteeseen, luminismiin sekä systeemi- ja sarjalliseen taiteeseen.

7. Arkkitehtuuri?

Kontsruktivistisessa arkkitehtuurissa olennaisena elementtinä toimi rakenne, joka pyrittiin jättämään näkyväksi. Euroopassa De Stiljin ja Bauhausin arkkitehtuuria voidaan luonnehtia konstruktivistisiksi. Esim. Suomessa syntyi 1960-luvulla ehdottomaan järjestelmällisyyteen perustunut konstruktivistinen arkkitehtuurityyli, jonka pyrkimyksenä oli vastustaa Alvar Aallon edustamaa rakenteet piilottavaa arkkitehtuuria.

Keskeiset taiteilijat?

Vladimir Tatlin (1885-1953)

Anton Pevsner (1886-1962)

Naum Gabo (1890-1977)

El Lissitsky (1890-1941)

Aleksander Rodtšenko (1891-1956)

Varvara Stepanova (1894-1958)

Keskeinen esimerkkiteos?

Vladimir Tatlin: Kolmannen internationaalin muistomerkin pienoismalli (1919-1920).

Historiallisia yhtymäkohtia?

1914: Ensimmäinen maailmansota alkoi.

1919: Kansainliitto perustettiin.

 

 

Kirjallisuuslista: