Funktionalismilla tarkoitetaan modernistista, arkkitehtuuriin ja taideteollisuuteen keskittynyttä tyyliä. Yleisesti rationaalisesta arkkitehtuurityylistä on käytetty nimitystä kansainvälinen tyyli, joka erityisesti Pohjoismaissa tunnettiin funktionalismina.
- Aika, paikka ja syntykonteksti?
Erityisesti Keski-Euroopassa, Pohjoismaissa ja Neuvostoliitossa kukoistanut funktionalismi on yleisesti ajoitettu vuosiin 1925-1935. Saksassa ja Neuvostoliitossa tyyliä alettiin vastustaa poliittisten olojen myötä 1930-luvulla, mutta muualla sen ajatukset jatkuivat varsin pitkään kukoistuskauden jälkeenkin. Suuntauksen syntyyn vaikutti halu vapautua aikaisemmasta arkkitehtuurin traditiosta.
- Keskeiset pyrkimykset?
Funktionalismin pyrkimyksenä oli noudattaa ajatusta, jossa rakennuksen muoto johtui sen käyttötarkoituksesta ja tehtävästä, loogisesta rakenteesta sekä materiaalista.
- Aiheet?
Funktionalismin aiheisto koostui lähinnä geometrisista ihannemuodoista.
- Tyylilliset ja tekniset ominaispiirteet?
Funktionalismille ominaista oli pelkistäminen ja ornamentiikan hylkääminen. Suuntaus luotti ajatukseen, jonka mukaan rakennuksissa tuli olla vain niille välttämättömät elementit. Funktionalismissa suosittiin tasakattoja, valkoisiksi kalkittuja sileitä seinäpintoja ja kannattelevien seinien sijasta tukikehyksiä (esim. rautabetonipilareita), jotka mahdollistivat esim. nauhaikkunoiden käytön. Rakennusten sisätilat tehtiin usein avoimiksi ja sisäseinät siirrettäviksi. Asuinrakennuksiin haluttiin valoa ja ilmavuutta, jonka seurauksena ne sijoitettiin usein vapaasti luontoon. Umpikortteleita vastustettiin. Kaupunkisuunnittelussa painotettiin vyöhykeajattelua, jonka mukaan esim. asuin- ja teollisuusalueet eriytettiin toisistaan.
- Vaikutteet & esikuvat?
Funktionalismin kehitykseen vaikuttivat art nouveaun arkkitehtuuri ja sen rinnalla kehittynyt teräsrakentamiseen keskittynyt suuntaus, josta esimerkiksi voidaan nostaa Louis Sullivanin rakennukset sekä funktionalismin pioneereiksi lasketut 1900-luvun alun modernin arkkitehtuurin vaikuttajat: De Stilj -ryhmä, Frank Lloyd Wright, Adolf Meyer, Walter Gropius (Bauhaus) ja Le Corbusier.
- Myöhempi merkitys?
Funktionalismi vaikutti voimakkaasti erityisesti taideteollisuuteen ja sisustussuunnitteluun. Toisinaan funktionalistinen arkkitehtuuri toimi myös huonosti. Erityisesti tasakatot ovat muodostuneet usein jälkipolvien kannalta epäkäytännöllisiksi ratkaisuiksi.
- Kuvataide?
Funktionalismissa ei esiintynyt varsinaista kuvataidetta.
- Keskeiset taiteilijat?
Johannes Duiker (1890-1935)
Hannes Meyer (1889-1954)
Hugo Häring (1882-1958)
Hans Scharoun (1893-1972)
Alvar Aalto (1898-1976)
Aldo van Eyck (1918-1999)
Ralph Erskine (s.1914)
- Keskeinen esimerkkiteos?
Alvar Aalto: Paimion parantola (1932).
- Historiallisia yhtymäkohtia?
1925: Scopesin oikeudenkäynti: Tennesseessa kielletään evoluution opetus.
1935: Persia muutti nimensä Iraniksi.
Kirjallisuuslista: