Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

tekijä: huli — Viimeisin muutos torstai 09. syyskuuta 2010, 17.00

Uusasiallisuus toimi yhteisnimityksenä erilaisille saksalaisille realistisen maalaustaiteen suuntauksille. Uusasiallisuus ei muodostanut yhtenäistä linjaa, vaan monet sen edustajat saattoivat olla tietyissä pyrkimyksissään hyvinkin erilaisia.

1. Aika, paikka ja syntykonteksti?

Uusasiallisiksi kutsuttuja suuntauksia esiintyi Saksassa 1920-luvun alusta 1930-luvun alkuun. Uusasiallisuuden syntyyn vaikuttaneena tekijänä oli ekspressionismin tunnekeskeisen taidekäsityksen vastustaminen, vaikka osa sen taiteilijoista olikin entisiä ekspressionisteja. Myös Euroopassa vallinnut Maailmansodan jälkeinen ilmapiiri ja poliittiset tapahtumat vaikuttivat uusasiallisuuden kehittymiseen.

2. Keskeiset pyrkimykset?

Uusasiallisuuden ilmaisulle oli keskeistä pyrkimys objektiivisuuteen, korostuneeseen esineelliseen havaintoon, yksityiskohtien täsmälliseen tarkkuuteen ja liikkeettömään (kylmään) henkilökuvaukseen. Yleiseksi pyrkimykseksi voidaan laskea myös keskittyminen oman ajan todellisuuteen ja konkreettisiin ongelmiin sekä ekspressionismin tavoitteista poikkeamiseen.

3. Aiheet?

Uusasiallisuuden aiheet vaihtelivat suuresti.

4. Tyylilliset ja tekniset ominaispiirteet?

Uusasiallisuuden piirissä vaikutti monia tyylivivahteiltaan erilaisia suuntauksia. Yleisiksi ominaispiirteiksi voidaan kuitenkin nostaa realistinen kuvaustapa, asiallisuus, ironisuus ja usein terävä valaistus, joka loi teoksiin epätodellisen vaikutelman. Teknistä ammattitaitoa arvostettiin ja teosten huolelliseen viimeistelyyn kiinnitettiin erityistä huomiota.

5. Vaikutteet & esikuvat?

Vuosina 1918-21 toimineella italialaisella taiteilijaryhmällä Valori Plasticilla sekä André Derainin 1910-luvun klassissävyisellä realismilla on nähty olleen vaikutusta uusasialliseen taiteeseen. Tosin tyylillisesti monipuoliselle suuntaukselle voidaan löytää lukuisia vaikutteita ja esikuvia.

6. Myöhempi merkitys?

Uusasiallisuuden vaikutusta on nähty modernissa valokuvataiteessa.

7. Arkkitehtuuri?

Uusasiallisuus nimitystä on käytetty toisinaan myös Saksassa funktionaalisesta rakennustaiteesta. Tällöin asiallisuudella on tarkoitettu tarkoituksenmukaisuutta.

8. Keskeiset taiteilijat?

Otto Dix (1891-1969)

Georg Grosz (1893-1959)

Max Beckmann (1884-1950)

Carl Hofer (1878-1955)

Alexander Kanoldt (1881–1939)

Georg Schrimpf (1889-1938)

9. Keskeinen esimerkkiteos?

Otto Dix: Sanomalehtinainen Sylvia von Hardenin muotokuva (1926).

10. Historiallisia yhtymäkohtia?

1923: Finnair perustettiin.

1925: John Logie Baird patentoi television.

1926: Kansainliitto tuomitsi orjuuden.

 

 

Kirjallisuuslista: