Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

tekijä: huli — Viimeisin muutos torstai 09. syyskuuta 2010, 17.00

Valokuvalla tarkoitetaan kameran linssin läpi valonsäteiden avulla välittyvää ja valoherkälle materiaalille kiinnitettävää kuvaa. Camera obscuran periaate tunnettiin jo 1600-1700-luvulla, mutta mekaanisesti tuotettu valokuvaus syntyi vasta 1800-luvulla.

  1. Aika, paikka ja syntykonteksti?

Mekaanisesti tuotetun valokuvan kehittelijöitä olivat Joseph Nicéphore Niépce, Louis Jacques Mande Daguerre sekä William Henry Fox Talbot. Virallisesti Daguerren ja Niépcen keksintö, dagerrotypia, julkistettiin Ranskassa vuonna 1839. Värivalokuvaus tuli mahdolliseksi 1907 uuden Lumièren tekniikan myötä. Moderni värivalokuvaustekniikka (kodachrome) kehitettiin 1930-luvulla ja negatiivi-positiivi-periaatteeseen tukeutunut värivalokuvaus otettiin käyttöön 1940-luvun alussa.

Ylipäänsä voidaan todeta, että syntymästään lähtien valokuvauksen kehitys oli nopeaa ja keksintö levisi ympäri maailman. Valokuvauksen synty sijoittui voimakkaaseen kaupungistumisen aikaan, jolloin tekniikkaa ihailtiin laajasti.

  1. Keskeiset pyrkimykset?

Valokuvan keskeiset pyrkimykset ovat kohdistuneet todellisuuden tieteelliseen dokumentointiin ja taiteelliseen ilmaisuun. Raja dokumentaarisen valokuvan ja valokuvataiteen välillä on ollut häilyvä ja yhä jossain määrin kiistanalainen.

  1. Aiheet?

Aluksi suosittuja valokuvauksen aiheita olivat muotokuvat, topografiset näkymät ja arkkitehtuurin kuvaukset. Taiteellisen valokuvauksen myötä erityisesti henkilökuvaus monipuolistui ja suosituksi aiheeksi nousivat klassisen taiteen perinteeseen kuuluneet alastontutkielmat, jotka pääsääntöisesti esittivät nuoria naisia. Myöhemmin aihepiiri laajeni kattamaan käytännössä katsoen mitä tahansa.

  1. Tyylilliset ja tekniset ominaispiirteet?

Valokuvausta pidettiin aluksi teknisenä lajina, joka keskittyi ainoastaan muoto- ja dokumenttikuvaukseen. Sittemmin valokuvaukseen ilmaantui myös taiteellisia suuntauksia, kuten piktorialismi ja naturalismi. Piktorialismissa jäljiteltiin kuvataiteellista vaikutelmaa ja sen muotokielelle ominaista oli pehmeäsävyisyys, hämyisyys ja epätarkkuus. Naturalistinen valokuvaus sitä vastoin pyrki kuvaamaan todellisuutta suoraan ja ”oikein”. 1900-luvun alussa valokuvauksen omia ominaispiirteitä ryhdyttiin korostamaan funktionaalisen suuntauksen myötä. Tälle oli ominaista mm. pelkistys ja yllätykselliset yksityiskohdat. Myös kuvataiteilijat kiinnostuivat valokuvauksesta. Varsinkin dadaistit ja surrealistit ryhtyivät luomaan kollaaseista kehittyneitä fotomontaaseja ja ilman kameraa valotettuja fotogrammeja. 1920-luvulla valovoimainen Leica-kamera mahdollisti nopealiikkeisen valokuvajournalismin ja loi pohjan dokumentaristiselle valokuvaukselle.

  1. Vaikutteet & esikuvat?

Taiteellinen valokuvaus sai heti alusta lähtien vaikutteita kuvataiteesta, joka puolestaan käytti valokuvaa omana apuvälineenään. Esim. piktorialismi sai vaikutteita impressionistisesta maalaustaiteesta ja modernin taiteen suuntaukset vaikuttivat valokuvauksen vastaaviin suuntauksiin. Esimerkiksi tästä voidaan nostaa mm. kubististen kollaasien vaikutus fotomontaasin syntyyn. 

  1. Myöhempi merkitys?

Valokuvaus on syntymästään lähtien vaikuttanut kuvataiteisiin. Valokuvausta käytettiin esim. maalauksen apukeinona ja sittemmin laajasti itsenäisenä taiteenlajina, jonka merkitys on vain ajan myötä kasvanut. Lisäksi valokuvalla on ollut suuri merkitys ihmisten todellisuuskäsityksen muutoksessa. Valokuvaus sopi hyvin moderniin yksilökäsitykseen, sillä valokuvat esittivät paitsi jotain aihetta myös yksilöä, joka säilyi nyt kuvassa jälkipolvillekin. Toisaalta valokuvat levittivät myös tietoa asioista ja paikoista, jotka eivät olleet aiemmin voineet konkretisoitua ihmisten mielissä.

  1. Arkkitehtuuri?

Ei suoraa yhteyttä arkkitehtuuriin.

  1. Keskeiset taiteilijat?

Gaspard-Felix Tournachon eli Nadar (1820-1910)

Peter Henry Emerson (1856-1936)

Paul Strand (1890-1976)

Man Ray (1890-1976)

El Lissitsky (1890-1941)

Aleksandr Rodtšenko (1891-1956)

John Heartfield (1891-1968)

Dorothea Lange (1895-1965)

Ansel Adams (1902-1984)

Walker Evans (1903-1975)

Henri Cartier-Bresson (1908-2004)

Robert Capa (1913-1954)

  1. Keskeinen esimerkkiteos?

Nadar: Valokuvaajan puoliso (1853).

Man Ray: Fotogrammi (1923).

Henri Cartier-Bresson: Bryssel (1932).

  1. Historiallisia yhtymäkohtia?

1853: Turkki julisti sodan Venäjälle (Krimin sota).

1923: Ensimmäiset Salpausselän kisat Lahdessa.

1932: Japani valtasi Shanghain.

 

 

Kirjallisuuslista: