Foto-, hyper- ja superealismi termejä on käytetty samasta asiasta, eli realistisesta, valokuvan tarkkaan ilmaisuun pyrkivästä taidesuuntauksesta. Kyse ei ollut kuitenkaan akateemisen realismin kertauksesta, vaan objektiivisesta ja objekteihin orientoituneesta tyylistä. Suuntaus kuului osittain uusrealismin aaltoon.

1. Aika, paikka ja syntykonteksti?

Suuntaus syntyi Yhdysvalloissa 1960-luvun puolivälissä ja sen kukoistuskausi sijoittui 1970-luvulle. Kyseessä oli pääasiallisesti amerikkalainen suuntaus, joskin sitä esiintyi pienessä mittakaavassa myös Euroopassa. Suuntaus syntyi poptaiteen vanavedessä.

2. Keskeiset pyrkimykset?

Suuntauksen keskeisenä pyrkimyksenä oli neutraali ja orjallinen valokuvan jäljittely, jopa virheineen ja pienimpinen yksityiskohtineen. Toisinaan sen pyrkimykseksi nähtiin yhteiskuntakriittisen taiteen luominen. Tällöin suuntauksen banaalit aiheet katsottiin kuvaavan yhteiskunnan tyhjyyttä. Veistotaiteessa sen pyrkimyksenä oli oikeiden objektien jäljittely. Suuntauksen pyrkimyksenä oli myös herättää hämmästystä ja kiinnittää huomiota kuvan ja todellisuuden suhteeseen.

3. Aiheet?

Suuntauksen käyttämillä aiheilla ei ollut juurikaan merkitystä. Yleensä sen piirissä teosten malleina käytettiin satunnaisia valokuvia, jotka esittivät esim. massatuotettuja tavaroita, urbaaneja ympäristöjä, autoja, katuja, kauppoja, henkilöitä jne.

4. Tyylilliset ja tekniset ominaispiirteet?

Suuntauksen yleensä suurikokoisille teoksille oli ominaista, että niiden illusionistinen tilaulottuvuus esitettiin kuin silmänräpäyskuvassa. Apuna tässä käytettiin usein oikeita valokuvia. Henkilökuvauksille oli tyypillistä kohteen epäinhimillistäminen kuvaamalla esim. kasvot hyvin läheltä erittäin yksityiskohtaisesti. Suuntauksen maalaustaiteessa käytettiin äärimmäisen realistista trompe l’ oeil -tekniikkaa. Veistotaiteen puolella ihmishahmoa pyrittiin jäljittelemään mahdollisimman todentuntuisesti lisäämällä yleensä lasikuidusta valmistetuille veistoksille esim. vaatteita ja hiuksia.

5. Vaikutteet & esikuvat?

Suuntaus sai erityisesti vaikutteita poptaiteesta. Sen esikuviksi on laskettu myös amerikkalaiset taiteilijat kuten James Peale, John F. Peto ja William Michael Harnett. Lisäksi yhteyksiä on löydettävissä mm. surrealismista, 1800-luvun akateemisesta maalauksesta ja 1600-luvun hollantilaisesta maalaustaiteesta.

6. Myöhempi merkitys?

Suuntaus avarsi kuvallista esittämistä.

7. Arkkitehtuuri?

Ei yhteyttä arkkitehtuuriin.

8. Keskeiset taiteilijat?

Maalaustaide: Richard Estes (s.1936)

                      Chuck Close (s.1940)

Kuvanveisto: Duane Hanson (1925-1996)

9. Keskeinen esimerkkiteos?

Richard Estes: Central Savings (1975).

Duane Hanson: Turistit (1970).

10. Historiallisia yhtymäkohtia?

1970: Assuanin pato valmistui Egyptissä.

1975: Kuljetusalan ammattiliiton puheenjohtaja Jimmy Hoffa ilmoitettiin kadonneeksi.

Kirjallisuuslista: