Skip to content. | Skip to navigation

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

by huli — last modified Sep 09, 2010 05:00 PM

Kyseisillä termeillä on tarkoitettu liikkeen tutkimiseen keskittyneitä taidesuuntauksia.

1. Aika, paikka ja syntykonteksti?

Kineettisen taiteen kokeiluja tehtiin jo 1920-luvun kontsruktivismin aikana, mutta sen voimakkain kehitys ajoittui 1960-luvulle ja siitä eteenpäin. Optisen eli op-taiteen termi kehitettiin 1960-luvulla. Kineettisen ja op-taiteen esiinmarssin 1960-luvulla on nähty liittyneen tuolloin tapahtuneeseen teknologian nopeaan kehitykseen. Kyseisiä suuntauksia harrastettiin niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin.

2. Keskeiset pyrkimykset?

Kineettisen ja op-taiteen keskeisenä pyrkimyksenä oli liikkeen tutkiminen. Liike voitiin tuottaa taideteokseen joko liikkeen illuusiona tai rakentamalla teos siten, että se tai sen osa liikkui fyysisesti. Op-taiteen voidaan nähdä pyrkineen myös herättämään teostensa avulla psykofyysisiä reaktioita (esim. tiheät aaltoviivat tuntuivat vilisevän silmissä ja aiheuttavan pahoinvointia). Keskeistä kyseisille taidesuuntauksille oli käyttää hyväkseen tietoa ihmisen näköhavaintoon liittyvistä ilmiöistä sekä liikkeen ja tilan illuusioista.

3. Aiheet?

Kineettinen ja optinen taide määrittyvät abstraktiksi taiteeksi, jolloin niiden keskeisiksi aiheiksi voidaan mieltää selkeät geometriset muodot.

4. Tyylilliset ja tekniset ominaispiirteet?

Kineettisen taiteen valtavirtana on pidetty yleensä kolmiulotteisia rakennelmia, joihin sijoitettiin mekaanisesti liikkuvia osia. Teosten liikkeen voimanlähteenä toimi esim. moottori, sähkö, magneettisuus tai katsojan lihasvoima. Kineettisenä taiteena tunnetaan myös mobilet eli satunnaisesti ilmavirran yms. vaikutuksesta liikkuvat rakennelmat. 1900-luvun loppupuolella teknologian kehittyessä useat taiteilijat ovat tehneet kineettisiä teoksia, joissa liikettä on ohjattu tietotekniikan avulla. Kineettisen maalaustaiteen teoksia on kutsuttu optiseksi taiteeksi. Kyseisiin teoksiin luotiin värähteleviä, katsojan havaintokokemusta häiritseviä optisia liikeilluusioita käyttämällä hyväksi mm. mustan ja valkoisen vastakohtaa tai värikontrasteja esim. sakkiruutukuvioiksi sommiteltuna tai nauharakennelmana. Liikettä voitiin saada aikaiseksi myös muotoja muuttamalla ja vääristämällä tai valaisemalla teoksen eri osia vuoronperään sykkivän mainosvalon tavoin. Lisäksi katsojan liikkumista teokseen nähden voitiin hyödyntää optisen illuusion aikaansaamiseksi.

5. Vaikutteet & esikuvat?

Kineettisen ja optisen taiteen juuret voidaan johtaa mm. konstruktivismiin, dadaismiin, futurismiin ja Bauhausiin. Lisäksi optinen taide sai vaikutteita havaintopsykologiasta ja jälki-impressionistisista väriteorioista.

6. Myöhempi merkitys?

Kineettinen taide loi pohjaa mm. interaktiiviselle taiteelle.

      7. Arkkitehtuuri?

Suuntauksessa ei esiintynyt varsinaista arkkitehtuuria.

      8. Keskeiset taiteilijat?

Victor Vasarely (1908-1997)

Pol Bury (s. 1922)

Jesus Rafael Soto (s.1923)

Jean Tinguely (1925-1991)

Francois Morellet (s.1926)

Jaakov Agam (s.1928)

Richard Anuszkiewicz (s.1930)

Bridget Riley (s.1931)

9. Keskeinen esimerkkiteos?

Bridget Riley: Katarakti III (1967).

10. Historiallisia yhtymäkohtia?

1960: Ensimmäinen kaupallinen ehkäisypilleri, Enovid, tuli myyntiin.

1967: Che Guevara teloitettiin Boliviassa.

 

 

Kirjallisuuslista: