Skip to content. | Skip to navigation

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

by huli — last modified Sep 09, 2010 05:00 PM

Koska aikaväli on pitkä ja taideteollisuuden muotoja sekä tyylivirtauksia monia, käydään tässä läpi suurpiirteisesti muotoilun päälinjat muutamien esimerkkien avulla.

1. Aika, paikka ja syntykonteksti?

Toinen maailmansota katkaisi muotoilun lupaavan kehityksen, mutta toisaalta sen aiheuttama materiaalipula johti mielenkiintoisiin kokeiluihin ja materiaalien etsimiseen. Sodan jälkeen huonekaluteollisuuden edelläkävijämaaksi nousi Tanska, joka vaikutti myös suomalaiseen muotoiluun ja designiin. 1950-luvun puolivälistä alkaen uusia kalustemateriaaleja ja valmistusprosesseja kehitettiin, ja se mahdollisti suunnittelijoiden mielikuvituksen ja ilmaisun vapautumisen. 1960-luvulla suunnittelun painopiste siirtyi Italiaan. Sittemmin teollisen muotoilun ja designin kenttä on laajentunut ja sen keskuksia löytyy ympäri maailman.

2. Keskeiset pyrkimykset?

Teollisen muotoilun ja designin keskeisinä pyrkimyksinä ovat olleet ihmisten tarpeiden ja unelmien visualisoiminen sekä laadukkaiden tuotteiden valmistaminen.

3. Aiheet?

Teollisen muotoilun ja designin piirissä on käytetty lukuisia erilaisia aiheita. Mitään selvärajaista aiheistoa ei ajanjakson ja designkentän laajuuden vuoksi voida tässä yhteydessä nimetä.

4. Tyylilliset ja tekniset ominaispiirteet?

Teollinen muotoilu ja design pitävät sisällään lukuisia erilaisia tyylejä, joista tässä käydään läpi vain muutamia keskeisiä esimerkkejä. 1950-luvulla suunnittelu tähtäsi puurunkoisiin kalusteisiin, jotka tehtiin mahdollisimman harvoista osista ja joiden koottavuus ja pinottavuus olivat hyvät. Kuluttajat halusivat erityisesti korkealaatuisia ja käytännönläheisiä huonekaluja, jotka olivat myös yksinkertaisen kauniita, kestäviä ja helposti kuljetettavia. 1960-luvulla design puolestaan keskittyi luomaan futuristisia, avaruusajan sisustustuotteita uusista materiaaleista, lasikuidusta ja muovista. Myös Suomessa suunniteltiin lasikuituhuonekaluja, joista esimerkeiksi voidaan nostaa maailmanlaajuisiksi klassikoiksi muodostuneet Eero Aarnion Pallo- ja Pastillituolit. Ylipäänsä voidaan todeta, että teollisen muotoilun ja designin tyylillisiä trendejä on ollut lukemattomia ja ne ovat vaihdelleet voimakkaasti muotivirtausten ja aikakausien mukaan. Lisäksi samaan aikaan on tyylillisesti voinut vallita esim. niin karun minimalistinen kuin toisaalta romanttinen, koristeellinen ja rönsyileväkin ihanne.

5. Vaikutteet & esikuvat?

1800- ja 1900-lukujen taitteen modernien taideteollisuussuuntausten lisäksi teollisen muotoilun ja designin aiemmat tuotteet ovat vaikuttaneet enemmän tai vähemmän uusien tuotteiden syntyyn.

6. Myöhempi merkitys?

Myöhempää merkitystä on vaikea määritellä ilmiön jatkuvan kehityksen takia.

7. Arkkitehtuuri?

Teollinen muotoilu ja design sitoutuvat arkkitehtuuriin rakennusten sisustuksen kautta.

      8. Keskeiset taiteilijat?

Paavo Tynell (1890-1973)

Poul Henningsen (1894-1967)

Arne Jacobsen (1902-1971)

Charles & Ray Eames (1907-1978 ja 1912-1988)

Eero Saarinen (1910-1961)

Kaj Franck (1911-1989)

Ilmari Tapiovaara (1914-1999)

Tapio Wirkkala (1915-1985)

Timo Sarpaneva (s.1926)

Verner Panton (1926-1998)

Maija Isola (1927–2001)

Eero Aarnio (s.1932)

Philippe Starck (s.1949)

Stefan Lindfors (s.1962)

Tord Boontje (s.1968)

Harri Koskinen (s.1970)

9. Keskeinen esimerkkiteos?

Kaj Franck: Kilta-sarja (1952) nykyisin nimellä Teema sekä Kartio-lasit (1958).

Eero Aarnio: Pallo-tuoli (1965) ja Pastilli-tuoli (1968).

Charles & Ray Eames: La chaise -tuoli (1948).

Poul Henningsen: PH-lamput, esim. Artisokka (1958).

Verner Panton: S-tuoli (1967).

Philippe Starck: Juicy Salif -sitruspuristin (1990).

10. Historiallisia yhtymäkohtia?

1952: Armi Kuusela kruunattiin Miss Universumiksi.

1967: Biafra julistautui itsenäiseksi Nigeriasta.

1990: Ensimmäinen tunnettu web-sivu kirjoitettiin.

 

 

Kirjallisuuslista: