Nykytaiteen valokuvaus on erittäin laaja kokonaisuus, johon on vaikea luoda selkeitä rajoja.
- Aika, paikka ja syntykonteksti?
Nykytaiteeksi laskettava valokuvaus on kehittynyt Toisen maailmansodan jälkeen ja vaikuttanut kaikkialla maailmassa.
- Keskeiset pyrkimykset?
Laaja-alaisuutensa vuoksi nykytaiteen valokuvaan sisältyy lukuisia pyrkimyksiä. Keskeisiksi näistä voidaan nostaa esim. oman aikansa erilaisten ilmiöiden kuvaaminen ja kommentointi. Tällöin valokuvauksen kautta on pyritty havainnoimaan ja tutkimaan mm. traditioita, ihmisten luonteita ja käyttäytymistä, seksuaalisuutta, erilaisia identiteetteja, taloudellisia ja poliittisia tapahtumia sekä mediamaailman ja populaarikulttuurin ilmiöitä.
- Aiheet?
Valokuvauksen aiheena voi periaatteessa olla mikä tahansa. Tästä huolimatta valokuvauksen keskeisinä aiheina ovat olleet koko sen historian ajan ihmiset sekä maisemat. Tosin ajan myötä näkökulmat ja käsittelytavat em. aiheisiin ovat muuttuneet hyvin voimakkaasti.
- Tyylilliset ja tekniset ominaispiirteet?
Taidevalokuvausta on hallinnut koko sen historian ajan kolme genreä: alastonkuvaus, muotokuvaus ja maisemakuvaus. 1970-luvulta lähtien em. genret säilyttivät edelleen valta-asemansa valokuvataiteessa, mutta ne muuttuivat näkökulmiltaan monimuotoisemmiksi ja tuoreimmiksi. Lisäksi samoihin aikoihin dokumentaarinen valokuvaus ja valokuvajournalismi hyväksyttiin gallerioihin perinteisen valokuvataiteen rinnalle. Uuden valokuvauksen myötä teosten koot suurenivat huomattavasti ja värivalokuva saavutti hegemonian. Tosin mustavalkokuvausta jäi elämään edelleen sen rinnalle. 1980-luvulla myös lavastetusta valokuvauksesta muodostui suosittu trendi. Toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta lähtien on ollut tyypillistä, että valokuvausta on yhdistelty muihin taiteentekemisen tekniikoihin. Tämän lisäksi voidaan todeta, että valokuvauksessa tekniikan kehitys on vaikuttanut kautta aikojen voimakkkaasti sen eri tyyleihin ja ilmaisuun. Tänä päivänä esim. digitaalinen valokuvaus on saavuttanut suurta suosiota ja muuttanut valokuvan ilmaisua.
- Vaikutteet & esikuvat?
Nykytaiteen valokuvauksen vaikutteita on vaikea rajata. Vanhemman valokuvauksen, taiteen, elokuvien ja ylipäänsä koko visuaalisen kulttuurin lisäksi sen voidaan olettaa ottavan vaikutteita kaikista sitä ympäröivistä ilmiöistä.
- Myöhempi merkitys?
Valokuvauksesta on viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana muodostunut oleellinen taiteilijoiden ilmaisukeino. Sen vaikutus on heijastunut myös kuvataiteisiin kuten esim. poptaiteeseen. Lisäksi monista valokuvista on tullut ikonisoituja kulttuurin tuotteita, joita kierrätetään ja käytetään yhä uudelleen ja joiden elinkaari on jatkunut esim. julisteissa ja t-paidoissa. Tällaisesta voidaan esimerkiksi nostaa Albert Kordan Che Guevara -valokuva. Valokuvausta on käytetty myös dokumentointivälineenä esim. performanssitaiteen ja maataiteen teosten tallentamisessa. Sen myöhempää merkitystä on kuitenkin vielä vaikea määrittää ilmiön jatkuvasta kehityksestä johtuen.
- Arkkitehtuuri?
Ei yhteyttä arkkitehtuuriin.
- Keskeiset taiteilijat?
Diane Arbus (1923-1971)
Gilbert & George eli Gilbert Proesch (s.1943) ja George Passmore (s.1942)
Robert Mapplethorpe (1946-1989)
John Goto (s.1949)
Andres Serrano (s.1950)
Sally Mann (s.1951)
Cindy Sherman (s.1954)
Spencer Tunick (s.1967)
Elina Brotherus (s.1972)
- Keskeinen esimerkkiteos?
Cindy Sherman: Nimetön still-kuva (1978).
Robert Mapplethorne: Lisa Lyon (1981).
- Historiallisia yhtymäkohtia?
1978: Ensimmäinen koeputkilapsi, Louise Brown, syntyi.
1981: Lady Diana Spencer meni naimisiin Walesin prinssi Charlesin kanssa.
Kirjallisuuslista: