Skip to content. | Skip to navigation

Jyväskylän yliopiston Koppa

HUOM! Kopan käyttö päättyy 31.7.2024! Lue lisää.


Navigation

by huli — last modified Sep 09, 2010 05:00 PM

Alankomaiden 1400- ja 1500-lukujen renessanssitaide on jaettavissa kahteen ryhmään: Etelä-Alankomaiden flaamilaiseen taiteeseen ja Pohjois-Alankomaiden hollantilaiseen taiteeseen. Tosin flaamilainen taide hallitsi Alankomaiden taidetta lähes koko renessanssin ajan ja vasta 1500-luvun lopussa voidaan alkaa puhua omaleimaisesta hollantilaisesta taiteesta.

1. Aika, paikka ja syntykonteksti?

Alankomaiden 1400- ja 1500-luvun taiteesta käytetään nimitystä flaamilainen taide ja sen on katsottu sisältäneen niin varhais- kuin täysrenessanssinkin piirteitä. 1500-luvun lopun hollantilaista taidetta voidaan myös luonnehtia renessanssitaiteen määreillä. Erityisesti manierismilla oli vaikutusta hollannin taiteeseen. Flaamilaisen taiteen keskuksena toimi Flanderin maakunta ja sen varakkaat kauppakaupungit kuten Brugge, Gent ja Antwerpen. hollannin taiteen keskuksina toimivat mm. Haarlem ja Utrecht.

2. Keskeiset pyrkimykset?

Alankomaiden renessanssin pyrkimykset vertautuvat yleisiin varhais- ja täysrenessanssin keskeisiin pyrkimyksiin. Erotuksena voidaan kuitenkin huomioida alankomaisen taiteen pyrkimykset empiirisiin lähtökohtiin kun taas italialainen taide keskittyi teoreettisempaan lähestymistapaan.

3. Aiheet?

Alankomaiden varhaisrenessanssia hallitsivat uskonnolliset aiheet. Täysrenessanssin myötä aiheet maallistuivat ja suosituiksi kuvauksen kohteiksi nousivat maisemat ja muotokuvat.

      4. Tyylilliset ja tekniset ominaispiirteet?

Alankomaiden renessanssitaiteessa säilyi tiettyjä gotiikan piirteitä. Aikansa italialaisesta taiteesta se erosi mm. todellisuusilluusion kuvaamisessa. Tämä luotiin Alankomaiden taiteessa tarkoilla yksityiskohdilla ja ilmaperspektiivillä eikä matemaattisten teorioiden avulla kuten Italiassa. Etäisyyden kuvaaminen värisävyjen siirtymillä ja voimakas materiaalin tuntu olivat erityisesti flaamilaiselle taiteelle tyypillisiä piirteitä. Kyseisen muotokielen kehittymistä edisti öljyväritekniikan käyttöönottaminen. Alankomaiden maalaustaiteeseen sisältynyt runsas symboliikka oli usein monitulkintaista ja italialaisten ihannemaisemien sijasta siinä esitettiin usein todellisia maisemia. Muun ympäristön kuvaus saattoi liittyä todelliseen ympäristöön ja taideteoksissa esitetyt tapahtumat yhdistettiin toisinaan myös taiteilijoiden oman aikansa elämään. Flaamilaiset taiteilijat käyttivät muotokuvissa ¾ profiilia, joka loi teoksiin liikkeen vaikutelmaa. Kuvanveiston pääalueeksi kehittyi Flanderissa alttarikaappien tuotanto. Materiaalina näissä käytettiin tammea ja ne koristeltiin maalauksin.

5. Vaikutteet & esikuvat?

Alankomaiden renessanssitaide sai vaikutteita naapurimaidensa Ranskan ja Saksan taiteesta. Lisäksi keskeisenä tekijänä toimi Italian taide, josta vaikutteet kulkeutuivat pohjoiseen taiteilijoiden ja oppineiden matkojen, kirjojen sekä kaupan välityksellä.

6. Myöhempi merkitys?

Flaamilaista taidetta arvostettiin ympäri Eurooppaa ja se vaikutti vastavuoroisesti myös italialaiseen taiteeseen.

7. Arkkitehtuuri?

Alankomaiden varhaisrenessanssin arkkitehtuurissa jatkui gotiikan muotokieli sekä kirkollisessa että profaanissa rakentamisessa. Täysrenessanssin myötä Alankomaiden keskiaikaisia perinteitä jatkavaan arkkitehtuuriin ilmaantui renessanssin ornamentiikkadetaljeja.

8. Keskeiset taiteilijat?

Hubert van Eyck (1370-1426)

Jan van Eyck (1385/90-1441)

Hieronymus Bosch (1450-1516)

Rogier van der Weyden (1400-1464)

Hugo van der Goes (1467-1482)

Pieter Brueghel vanhempi (n. 1525-1569)

9. Keskeinen esimerkkiteos?

Hubert ja Jan van Eyck: Gentin alttaritaulu (1420-1432).

Hieronymus Bosch: Himojen puutarha (1500).

10. Historiallisia yhtymäkohtia?

1492: Kristoffer Kolumbus purjehti Amerikkaan.

1527: Kustaa Vaasa aloitti uskonpuhdistuksen Ruotsissa ja Suomessa.

 

Kirjallisuuslista: