Düsseldorfin koulukunnalla tarkoitetaan Düsseldorfissa opiskelleiden ja työskennelleiden maalareiden muodostamaa romanttis-realistista taidesuuntausta.
- Aika, paikka ja syntykonteksti?
Suuntaus syntyi Düsseldorfissa, Saksassa 1820-luvulla ja jatkoi toimintaansa 1860-luvulle. Sen syntyyn vaikutti Wilhelm von Schadowin (1788-1862) nimittäminen kaupungin taideakatemian johtoon. Hänen johdollaan Düsseldorfin akatemia kehitti opetusmetodejaan ja ajan myötä siitä tuli Saksan suosituin taidekoulu, jonne saapui opiskelijoita monista eri maista.
- Keskeiset pyrkimykset?
Suuntauksen keskeisimpänä tavoitteena oli pyrkiä ilmaisussa äärimmäiseen luonnollisuuteen tarkan luonnon tutkimisen kautta. Sen piirissä arvostettiin alkuperäisyyttä ja tämä näkyi erityisesti siinä, että ulkomaiset opiskelijat maalasivat paljon kotimaittensa aiheita.
- Aiheet?
Düsseldorfin koulukunnan keskeisiä aiheita olivat romantiikan suosimat vuoristo, erämaa-, meri- ja koskimaisemat, joissa valon kuvaaminen oli tärkeässä roolissa. Suosittuja aiheita olivat myös sentimentaaliset ja anekdoottimaiset pikkuporvariston ja kansan elämää esittävät kohtaukset. Toisinaan teoksiin oli ladattu myös poliittista sanomaa.
- Tyylilliset ja tekniset ominaispiirteet?
Düsseldorfin koulukunnan maalareiden tuotanto koostui tyylillisesti lähinnä romanttis-realistisessa hengessä maalatuista maisema- ja laatukuvista. Koulukunnan jäsenet harrastivat paljon ulkona luonnostelemista, mutta maalasivat varsinaiset teoksensa valmiiksi ateljeessa.
- Vaikutteet & esikuvat?
Varsinkin suuntauksen alkuaikoina Düsseldorfin taiteilijat ihailivat nasareenien (Luukas-veljeskunnan) asiasisältöistä ja pikkutarkkaa taidetta. Myöhemmin he saivat vaikutteita 1600-luvun hollantilaisten maalareiden, kuten esim. Gerrit Doun (1613-1675), Gabriel Metsun (1629-1669) ja Jacob van Ruisdaelin (1628-1682), sekä myös Biedermeierin taiteilijoiden teoksista.
- Myöhempi merkitys?
Suuntaus antoi vaikutteita realistiseen maalaustaiteeseen. Koulukunta toimi myös keskitienä nasareenien edustaman taiteen ja Pariisilaisen historiamaalauksen välillä. Lisäksi se koulutti lukuisia taiteilijoita eri puolilta maailmaa, kuten esim. myös monia suomalaisia taiteilijoita.
- Arkkitehtuuri?
Suuntauksella ei ollut yhteyttä arkkitehtuuriin.
- Keskeiset taiteilijat?
Karl Friedrich Lessing (1808-1880)
Ferdinand Theodor Hildebrandt (1804-1874)
Karl Wilhelm Hübner (1814-1879)
Hans Gude (1825-1903)
Adolph Tidemand (1814-1876)
Werner Holmberg (1830-1860)
- Keskeinen esimerkkiteos?
Carl Friedrich Lessing: Hussite Sermon (1836).
Werner Holmberg: Kyröskoski (1854).
- Historiallisia yhtymäkohtia?
1827: Ensimmäinen valokuva kehitettiin Ranskassa.
1836: Pariisin Riemukaari valmistui.
Kirjallisuuslista: