Uusklassismilla tarkoitetaan valistuksenajan taideliikettä, jossa korostettiin antiikin kulttuurin paremmuutta aikaisempiin kulttuureihin verrattuna. Erityisesti uusklassismin arkkitehtuurissa alettiin hahmottaa kreikkalaisen ja roomalaisen antiikin eroavaisuuksia.
- Aika, paikka ja syntykonteksti?
Uusklassismin arkkitehtuurin on katsottu saaneen alkunsa Ranskan Rooman Akatemiasta, joka muodostui keskeiseksi eurooppalaisten arkkitehtien kohtaamispaikaksi 1750-luvulla. Ranskalaisen arkkitehtuurin piiristä uusklassismi levisi laajasti muualle Eurooppaan ja vaikutti aina 1840-luvulle saakka. Tyylikauden syntyyn vaikuttivat valistuksenajan ajattelijoiden vaatimukset loogisuudesta, selkeydestä ja yksinkertaisuudesta sekä Pompejin ja Herculaneumin arkeologiset löydöt.
- Keskeiset pyrkimykset?
Uusklassismin arkkitehtuuri toimi vastareaktiona barokin ja rokokoon rönsyilevälle tyylille ja pyrki takaisin yksinkertaisista ja suoraviivaisista muodoista rakentuneeseen antiikin klassiseen arkkitehtuuriin.
- Aiheet?
Uusklassismin arkkitehtuurin aiheet otettiin antiikista. Erityisesti antiikin pylväsjärjestelmien käyttöön kiinnitettiin suurta huomiota.
- Tyylilliset ja tekniset ominaispiirteet?
Uusklassismin arkkitehtuurille oli tyypillistä tektonisuus eli rakenteellisuuden korostaminen, jossa kantavat ja kannatettavat rakenteet osoitettiin pylväillä ja pilastereilla sekä voimakkailla palkistoilla. Lisäksi sille ominaista olivat katkeamattomat ja selkeät linjaukset, suorakulmaisuus sekä staattisuus. Arkkitehtuurin tehokeinona käytettiin muotojen äärimmäistä yksinkertaistamista ja rakennusosien voimakasta kontrastointia. Tämä näkyi esim. jyhkeiden doorilaisten pylväiden ja pelkistettyjen geometristen perusmuotojen kuten kolmioiden, kuutioiden, pallojen, lieriöiden ja kartioiden suosimisena. Uusklassismin piirissä ympyrän täydellistä muotoa arvostettiin absoluuttisen ja pysyvän selkeyden ilmentäjänä. Ympyrän ohella myös muut keskeisornamentit, kuten esimerkiksi kahdeksankulmio ja tasavartinen risti toteuttivat suuntauksen arvostamaa geometrista symmetriaa. Tämän johdosta suosittuja rakennusmuotoja olivat keskeiskirkot ja pyörötemppelit. Keskeispohjakaavan ohella varhaiskristillinen basilika nousi suosituksi uusklassisessa arkkitehtuurissa.
- Vaikutteet & esikuvat?
Uusklassimin arkkitehtuurin esikuvana toimi kreikkalainen ja roomalainen antiikin klassinen rakennustaide. Vaikutteita otettiin myös esim. Vitruviukselta, Albertilta, Brunelleschilta sekä palladiolaiselta arkkitehtuurilta. Lisäksi Herculaneumin, Pompeijin ja Paestumin arkeologisten kaivausten löydöt vaikuttivat uusklassismin arkkitehtien käsityksiin antiikin rakennustaiteesta.
- Myöhempi merkitys?
Uusklassismi muuntautui Ranskassa Napoleonin aikana empiretyyliksi, jonka perinne puolestaan jatkui biedermeierissa. 1900-luvun alkupuolella oli erityisesti Pohjoismaissa vallalla lyhyt uusklassistinen kausi.
- Kuvataide?
Katso kohta uusklassismin kuvataide.
- Keskeiset taiteilijat?
Jacques-German Soufflot (1713-1780)
Robert Adam (1728-1792)
Etienne-Louis Boullée (1728-1799)
Carl Gotthard Langhans (1732-1808)
Claude-Nicolas Ledoux (1736-1806)
Jean-Francois-Thérèse Chalgrin (1739-1811)
Giacomo Guarenghi (1744-1817)
Ivan Starov (1745-1808)
- Keskeinen esimerkkiteos?
Jacques-German Soufflot: Pariisin Panthéon (1756-90, pääosin valm.1789).
Ivan Starov: Taurian palatsi (1783-89).
- Historiallisia yhtymäkohtia?
1756: Ensimmäinen maailmannäyttely järjestettiin Lontoossa.
1789: Ranskan suuri vallankumous alkoi.
Kirjallisuuslista: